Metsähallitus käynnistää toukokuussa merenpohjan luotaukset Korsnäsin edustalla osana suunnitellun merituulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointia. Luotaukset kestävät muutamia viikkoja.
”Merenpohjan luotaukset antavat monipuolista tietoa merenpohjan olosuhteista. Ne auttavat selvittämään, minkälaiset perustukset tuulivoimaloille tarvitaan ja mitkä reitit soveltuvat sähkönsiirtokaapelin sijoittamiseen”, luotauksista vastaavan Luode Oy:n asiantuntija Antti Lindfors kertoo.
”Tuulivoimaloita varten haetaan kestävää merenpohjaa, koska voimalat tarvitsevat tukevat perustukset. Luotauksilla haetaan myös sopivia reittejä sähkönsiirtokaapelille, jotta se saadaan riittävään syvyyteen eikä kaapeli häiritse esimerkiksi veneiden tai laivojen ankkurointia.”
”Tavoitteena on välttää vedenalaisia rinteitä, kallioita ja kivikoita. Luotaus auttaa arvioimaan ruoppaustarpeita ja kaapelin kulkureittejä. Haemme alueet, joita tarvitsee muokata mahdollisimman vähän, jotta vaikutukset ympäristöön ja kalastukselle jäisivät mahdollisimman pieniksi. Luotaukset auttavat välttämään esimerkiksi kalojen kutualueita. Juuri kalastajien toiveesta mukaan otettiin yksi luotauslinja lisää”, Lindfors selvittää.
Myöhemmin alueelta on tarkoitus ottaa sedimenttinäytteitä sekä tutkia pohjaeläimiä, kuten simpukoita, äyriäisiä ja monisukasmatoja. Lisäksi selvitetään hankkeen vaikutuksia vedenalaiseen meluun.
Arkeologisia kohteitakin voi löytyä
Merenpohjan luotaukset ovat tärkeitä myös mahdollisten arkeologisten löydösten, kuten hylkyjen tai muiden vanhojen rakenteiden kirjaamiseksi. Mikäli luotaus toisi esiin uusia arkeologisia löytöjä, ne ilmoitettaisiin Museovirastolle, joka ylläpitää muinaisjäännösrekisteriä ja vaalii vedenalaista kulttuuriperintöä.
”Luotauksen yhteydessä voimme laskea kameran alas ja kuvata kohdetta sekä hankkia siitä lisätietoa eri suunnista myös kaikuluotaustekniikalla”, Lindfors sanoo.
Merenpohjan rakenteet selville
Ihminen kuulee taajuusalueet, jotka asettuvat 20 hertsin ja 20 kilohertsin välille. Kalastajien kaikuluotaimet käyttävät 50–500 kilohertsin taajuuksia, jotka ovat selvästi ihmisen kuuloalueen yläpuolella. Kaikkein tarkimmat kaikuluotaimet luotaavat yli 1000 kilohertsin taajuudella ja niillä saadaan hyvin tarkkaa kuvaa. Kaikuluotauksesta ei siten lähde ihmiskorvin kuultavaa ääntä.
Kaikuluotaimen anturi muuttaa laitteen antaman sähköimpulssin ääniaalloksi. Kun ääniaalto osuus vedessä kohteeseen, osa äänestä heijastuu takaisin. Laitteen vastaanotin mittaa palautuvan äänen voimakkuuden ja lähettämisestä kuluneen ajan sekä laskee näillä tiedoilla kohteen etäisyyden.
Merenpohjan tutkimisessa käytetään tavallista laajempia taajuusalueita ja lisäksi viistokaikuluotausta sekä kolmiulotteista kaikuluotausta. Eri menetelmiä yhdistämällä saadaan paras kuva merenpohjan rakenteista.
”Nykyaikaisilla luotauslaitteilla saatava kuva on hämmästyttävän tarkka. Pääsemme jopa senttimetrien tarkkuuteen sekä pysty- että vaakasuunnassa”, Lindfors kertoo.
Luotaus sopii kevääseen
Kevät on sopivaa luotausaikaa, koska silloin on enemmän korkeapainetta ja tyyntä. Huviveneilyä on myös vähemmän.
Luotausalusten perässä hinataan mittauslaitteistoja ja niiden kaapeleita, minkä vuoksi muita merenkulkijoita varoitetaan varoitusvaloin. Alukset erottuvat vesillä nostureillaan ja muilla kansirakenteilla.
Lisätietoja antaa:
Hankekehityspäällikkö Ville Koskimäki, Metsähallitus, ville.koskimaki@metsa.fi, 040 536 9582