Metsähallituksen uuden ilmasto-ohjelman tavoitteena on hiilinielujen ja -varastojen vahvistaminen sekä tuulivoiman tuotantokapasiteetin moninkertaistaminen valtion alueilla.
– Metsähallituksella on vastuullinen ja merkittävä rooli matkalla kohti hiilineutraalia Suomea, Metsähallituksen pääjohtaja Juha S Niemelä sanoo.
– Juuri valmistuneisiin tuoreisiin omistajapoliittisiin linjauksiin ja uudistuvaan Metsähallituksen strategiaan perustuvan ilmasto-ohjelman avulla ilmastotoimistamme muodostuu kokonaisuus, joka vastaa sekä ilmastonmuutoksen hillinnän että siihen sopeutumisen haasteisiin, Niemelä jatkaa. Metsähallituksen ilmasto-ohjelmaa on rakennettu jo parin vuoden ajan ja siihen on osallistunut laaja joukko eri alojen asiantuntijoita ja kumppaneita.
Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) kertoi eilen käynnistäneensä laajan maa- ja metsätaloutta ja muuta maankäyttöä koskevan ilmastotoimien toimenpidekokonaisuuden, jonka tavoitteena on vähentää maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja ylläpitää ja vahvistaa hiilinieluja ja -varastoja. Metsähallitus osallistuu näihin yhteisiin toimenpiteisiin ja ilmastoratkaisujen kehittämiseen oman ilmasto-ohjelmansa kautta.
Kasvatamme hiilinielua
Valtion metsien hiilinielu, joka on noin 12 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia, vastasi reilua viidesosaa koko Suomen kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2018 ja valtion metsien puuston biomassan hiilivaraston koko (177 miljoonaa tonnia hiiltä) on noin viidennes Suomen puuston biomassan hiilivarastosta.
– Lisäämme valtion monikäyttömetsien hiilinielua kymmenellä prosentilla vuoteen 2035 mennessä, ilmasto-ohjelma-projektia vetänyt kehityspäällikkö Johanna Leinonen sanoo.
Tärkeintä hiilinielujen vahvistamisessa on huolehtia metsien hyvästä kasvusta ja terveydestä. -Varmistamme hyvällä, kasvupaikkaan soveltuvalla metsänhoidolla, oikealla puulajivalinnalla ja nopealla uudistamisella, että metsät kasvavat hyvin ja sitovat yhä tehokkaammin hiilidioksidia ja tuottavat uusiutuvaa puuraaka-ainetta metsäteollisuuden ja biotalouden tarpeisiin.
– Katseemme on suunnattu erityisesti turvemaille, joilla lisäämme merkittävästi peitteellistä metsänkäsittelyä, Leinonen kertoo. Kaiken kaikkiaan peitteellisen metsänkäsittelyn pinta-alaa lisätään uudistushakkuuluonteisissa hakkuissa nykyisestä noin 15 prosentin tasosta 25 prosenttiin.
Ilmastonmuutos on uhka monimuotoisuudelle
Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo luonnossa muun muassa lajiston muutoksina ja muuttuneet sääolot aiheuttavat jo monenlaista haittaa käytännön toiminnalle. Tämä lisää entisestään tarvetta elinympäristöjen oikeaan hoitoon sekä niiden rakenteen ja toiminnan suojeluun ja tilan parantamiseen tähtääviin luonnonhoitotoimiin sekä suojelualueilla että monikäyttömetsissä.
– Tulemme lisäämään aktiivisia luonnonhoitomenetelmiä sekä tiivistämään luonnonhoitoyhteistyötä sekä sisäisesti että ulkoisten kumppaniemme kanssa. Valtion maiden suuri, sekä suojelualueita että monikäyttömetsiä sisältävä kokonaisuus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden laajojen ja vaikuttavien toimien toteuttamiseen, Leinonen kertoo.
Positiivisia vaikutuksia arvoketjuissa
Metsähallituksen toiminnalla on positiivisia ilmastovaikutuksia monissa yhteiskunnan arvoketjuissa. Metsähallituksen maille rakennettava tuulivoima ja asiakkaille toimitettava energiapuu ja ainespuun mukana kertyvä energia vähentävät energiantuotannosta syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä.
– Tulemme kasvattamaan positiivisia vaikutuksiamme muun muassa moninkertaistamalla tuulivoiman tuotantokapasiteetin valtion alueilla vuoteen 2030 mennessä, Juha S Niemelä sanoo.
Lisätiedot
Kehityspäällikkö Johanna Leinonen, 0206 394 455, johanna.leinonen@metsa.fi
Viestintäjohtaja Terhi Koipijärvi, 0206 394 080, terhi.koipijarvi@metsa.fi