Matorovassa Pallasjärven eteläpuolella lähellä Pallas-Yllästunturin kansallispuiston rajaa on käynnissä ennallistamistyömaa. Työmaa ei vaikuta kansallispuiston alueen retkeilyreiteillä kulkemiseen, mutta Majavaojan suunnalta on avattu työmaata varten tiestöä, jolla kulkemista Metsähallitus toivoo vältettävän seuraavien 3–4 viikon ajan. Oulun yliopiston, Ilmatieteen laitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja Metsähallituksen yhteisessä tutkimushankkeessa palautetaan ojitettuja soita takaisin luonnontilaan.
Työmaa-aluetta lähellä sijaitsee Punaisen hiekan päivätupa, joka on suosittu retkeilykohde. Ennallistamistyömaa ei estä kulkua Punaisen hiekan parkkipaikalle. Työmaata varten avatulla tiestöllä on työmaasta varoittavat liikennemerkit. Puuautoliikennettä alueella ei ole.
Kohteella on käynnissä ennallistamiseen tähtäävä puunkorjuu, jossa ojalinjat auotaan 6–8 metriä leveiksi ja poikkeuksellisesti osa puista ja hakkuutähteistä puidaan ojiin. Ojat tullaan joka tapauksessa tukkimaan ennallistamisen yhteydessä – kaivinkoneelle aiheutuu vähemmän työtä, kun puita käytetään tukkimiseen jo puunkorjuun yhteydessä. Toinen syy poikkeukselliseen puiden ja hakkuutähteiden sijoittamiseen on se, että alueen suot ovat aapasuovyöhykkeellä ja siten voimakkaasi pohjavesivaikutteisia.
Ympäröiviltä vaaroilta soille kertyy vesiä paitsi pintavaluntana myös maaperän läpi tapahtuvana valuntana. Kun niskaojia ja suon keskiosia kohti viettäviä sarkaojia tukitaan käyttäen hyväksi poistettavasta puustosta saatavia runkopöllejä ja hakkutähteitä, pystytään samanaikaisesti sekä hidastamaan valuntaa että mahdollistamaan hitaan valunnan jatkuminen pöllien muodostamien kanavien avulla turpeen ja pohjamaan rajapinnassa kohti suon keskiosia. Lisäksi vesiä ohjataan suolle avaamalla luontaisia vesijuotteja, joita niskaojat ovat aikanaan katkaisseet.
Ulosvaluntaa soilta hidastetaan täyttämällä ojia puuaineksilla ja turpeella sekä rakentamalla ulosvaluntaojiin joko turvepatoja tai yhdistettyjä turve- ja puupatoja. Erityisesti näissä melko märissä patopaikoissa runkopuupinnoille odotetaan mikrobitoiminnan tuloksena muodostuvan niin sanottua biofilmiä, jolla on vastaavissa yhteyksissä todettu valumavesiä puhdistavia vaikutuksia.
Toimenpiteet ovat osa laajaa kansainvälistä tutkimusta
Ennallistaminen liittyy LIFE Peat Carbon -projektiin (2022–2027), jota koordinoi Latvian yliopisto. Suomalaisina partnereina ovat Ilmatieteen laitos, Oulun yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Metsähallitus ennallistamisen käytännön toteuttajana. Lisäksi projektissa on kahdeksan partneria Tanskasta, Saksasta ja Latviasta.
Projektissa tutkitaan ennallistamisen vaikutuksia turvemaiden kasvihuonekaasutaseisiin, kasvillisuuteen, hydrologiaan ja mikrobipopulaatioihin. Matorovalla ja Välisuolla ollaan jo tehty kattavasti mittauksia viime kesänä, ja niitä jatketaan ennallistamisen jälkeen tarkoituksena mitata muutoksia, joita ennallistamistoimenpide aiheuttaa heti ensimmäisinä vuosina toimenpiteen jälkeen.
Lisätiedot:
Lisätietoa puunkorjuuseen liittyen antaa: puunkorjuun operaatioasiantuntija Jouko Mettiäinen, jouko.mettiainen@metsa.fi, p. 0406737741
Lisätietoa alueen retkeilypalveluihin ja reitteihin liittyen antaa: Pallastunturin asiakaspalvelu, pallastunturi@metsa.fi, p. 0206 39 7930
Lisätietoa tutkimushankkeesta: viestinnän erityisasiantuntija Aino Jylhänlehto, aino.jylhanlehto@metsa.fi, p. 0405298732
