EU:n biodiversiteettistrategiaan liittyvä ennallistamisasetus tuli voimaan elokuussa. Asetuksen kansallisen toimeenpanon suunnittelussa tulisi kiinnittää huomiota ennallistamistoimenpiteiden vaikuttavuuteen ja kustannustehokkuuteen sekä arvioida asetuksen kokonaisvaikutuksia.
Metsähallituksen strategisena tavoitteena on turvata ja vahvistaa luonnon monimuotoisuutta valtion mailla ja vesillä. Monimuotoisuuden vahvistamiseksi Metsähallituksen hallinnassa olevilla suojelualuilla ja monikäyttömetsissä tehdään myös aktiivisia ennallistamis- ja luonnonhoitotoimia, joilla parannetaan heikentyneiden elinympäristöjen tilaa ja niillä elävien lajien elinolosuhteita.
Ennallistamisasetus tuo sitovia ja entistä laajempia velvoitteita luonnon tilan parantamiseksi eri elinympäristöissä. Asetuksen toimeenpanoa varten laaditaan ympäristöministeriön johdolla kansallinen ennallistamissuunnitelma, jossa muun muassa määritellään keinot asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
– Kansallisia toimenpiteitä suunniteltaessa tulisi painottaa toimenpiteiden vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta, jotta ennallistamistoimista saadaan luonnolle mahdollisimman suuri hyöty, sanoo Metsähallituksen pääjohtaja Juha S. Niemelä.
Metsähallituksella on yli 30 vuoden kokemus ennallistamistoimista. Eniten on ennallistettu ojitettuja soita, mutta ennallistamista ja luonnonhoitoa on tehty myös kangasmetsissä, harjujen paahdealueilla, perinnebiotoopeilla ja lehdoissa. Lisäksi Metsähallitus on kunnostanut riistan elinympäristöjä, lintuvesiä, kosteikkoja, puroja ja koskia sekä poistanut kalojen vaellusesteitä. Kaiken kaikkiaan valtion mailla on kunnostettu heikentyneitä elinympäristöjä lähes 80 000 hehtaaria. Ennallistamisasetuksen myötä tämä määrä tulee merkittävästi kasvamaan.
Edelläkävijyyttä ennallistamisen toteutuksessa
Suomi ja Metsähallitus ovat olleet edelläkävijöitä sekä ennallistamismenetelmien että laadukkaiden seuranta- ja tutkimusasetelmien kehittämisessä. Toimenpiteiden suunnittelua, toteutusta ja seurantaa on kehitetty vuosien mittaan käytännön ammattilaisten ja tutkijoiden yhteistyönä.
– Toivottavasti kansallinen ennallistamissuunnitelma laaditaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Metsähallituksessa on runsaasti eri elinympäristöihin liittyvää asiantuntemusta sekä pitkä käytännön kokemus ennallistamistoimista, jotka ovat käytettävissä asetuksen toimeenpanoa suunniteltaessa, Niemelä sanoo.
Asetuksella tulee olemaan myös isoja taloudellisia vaikutuksia, ja niiden huolellinen arviointi on tärkeää, olipa kyse metsäteollisuuden liikevaihdosta tai työpaikoista tai ennallistamistoimien tuomista positiivisista vaikutuksista ja mahdollisuuksista paikallisille yrittäjille.
Valmius lisätä ennallistamisia suojelualueilla
Suurin osa ennallistamis- ja luonnonhoitotoimista on tehty luonnonsuojelualueilla. Luonnonsuojelualueiden hoidosta vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut, jonka toiminta rahoitetaan valtion budjettivaroin. Suojelualueiden ennallistamiseen on saatu myös EU:n hankerahoitusta. Helmi-elinympäristöohjelman toteutus kasvatti ennallistamispinta-aloja 2020-luvun alussa huomattavasti. Vuosina 2021-2023 Metsähallituksen Luontopalvelut ennallisti suojelualueita kaikkiaan yli 20 000 hehtaaria, mutta tälle vuodelle saatu aiempaa pienempi budjettirahoitus on pienentänyt ennallistettavaa pinta-alaa huomattavasti.
– Luontopalveluilla on kattavat tiedot valtion suojelualueiden luontoarvoista ja priorisoitavista ennallistamiskohteista, joten meillä on valmius lisätä ennallistamistoimia suojelualueilla nopeasti, mikäli siihen löytyy rahoitusta, kertoo luontopalvelujohtaja Henrik Jansson.
Luonnonhoitotöitä jatketaan myös monikäyttömetsissä
Ennallistamis- ja luonnonhoitotoimia tehdään myös valtion monikäyttömetsissä. Monikäyttömetsissä toimenpiteet kustannetaan Metsähallitus Metsätalous Oy:n tulorahoituksella.
– Jatkamme Helmi-ohjelman mukaisia ennallistamis- ja luonnonhoitotöitä monikäyttömetsissä omistajapoliittisten linjausten mukaisesti. Vuosina 2021-2023 esimerkiksi monikäyttömetsien soita ennallistettiin yli 6000 ha. Viime vuonna näihin töihin käytettiin yhteensä 1,1 miljoonaa euroa, kertoo Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula.
Lisäksi Metsähallituksen Eräpalveluilla on pitkä kokemus riista- ja kalaelinympäristöjen sekä koskien kunnostuksista, joita on toteutettu lupatuloilla sekä valtion budjetista saaduilla erillismäärärahoilla.
Lisätietoja:
- Pääjohtaja Juha S. Niemelä, sähköposti: juha.niemela(at)metsa.fi, puh. 050 5003681
- Luontopalvelujohtaja Henrik Jansson, sähköposti: henrik.jansson(at)metsa.fi, puh. 0400 328759
- Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula, sähköposti: jussi.kumpula (at)metsa.fi, puh. 0400 388614