Metsähallituksen Luontopalvelut on vapauttanut hoidossa olleen uroskuutin Koloveden kansallispuistoon viime lauantaina 31. elokuuta. Huonokuntoinen kuutti oli Metsähallituksen hoidossa yli kaksi kuukautta.
– On hienoa, että kuutti saatiin takaisin luonnonvesiin, luonto on aina villieläimelle paras paikka olla. Meidän suojelutyötä tekevien tavoite kuitenkin on, että saimaannorpan elinympäristö säilyisi mahdollisimman hyvänä ja norppia voitaisiin auttaa ennen kaikkea muilla keinoin kuin hoitamalla huonossa kunnossa olevia yksilöitä, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo. Luontopalvelut vastaa suuresta osasta saimaannorpan suojelutoimia Suomessa.
Erityisesti ilmastonmuutos ja ihmisen aiheuttama häiriö norppien pesintäaikaan talvella lisäävät poikaskuolleisuutta ja heikentävät pesintäolosuhteita, minkä seurauksena osa kuuteista on huonokuntoisia jo itsenäisen elämän alussa. Auttila arvioi, että muuttuvat olosuhteet voivat tulevina vuosina lisätä hoidon tarpeessa olevien norppien määrää. On kuitenkin syytä muistaa, että päätöksen saimaannorpan kiinniottamisesta ja mahdollisesta hoidosta tekevät aina Metsähallituksen norppa-asiantuntijat yhdessä eläinlääkärin kanssa.
– Hyvälumiset talvet ovat elinehto norpille, koska norppa synnyttää poikasen lumikinokseen kovertamaansa pesään, jonka suojissa kuutti kasvaa. Meidän ihmistenkin antama käytännön apu on tehokkainta, kun se kohdistuu luonnonympäristöön. Esimerkiksi apukinosten kolauksista ja keinopesien viemisestä norpille pesäpaikoiksi meillä on hyviä kokemuksia, Auttila sanoo.
Kuutin paino nousi ja pituus kasvoi hoidossa
Saimaannorpan suojelutyötä tekevät saivat kesäkuussa yhteydenoton pitkiä aikoja toistuvasti laiturilla makaavasta, huonokuntoisesta kuutista Pihlajavedellä. Kuutissa ei ollut havaittavissa ulkoisia vammoja tai muuta selkeää syytä, mikä kuutin nälkiintymisen olisi aiheuttanut. Metsähallitus teki yhdessä kunnaneläinlääkärin kanssa arvion, että kuutti otetaan kiinni ja sen hoitamista yritetään.
29. kesäkuuta kiinni otettu kuutti oli pieni ja laiha, se painoi hoidon alussa vain 8 kiloa. Kuutti vapautettiin 18,5 kilon painoisena. Myös sen pituus kasvoi noin 10 cm. Kuuttia ruokittiin troolatulla Saimaan muikulla, jota se söi hoitojakson aikana noin 90 kiloa.
Korkeasaaren eläinlääkäri auttoi hoidon suunnittelussa
Metsähallituksen Luontopalvelujen asiantuntijat ovat toteuttaneet kuutin hoitoa tiiviissä yhteistyössä Korkeasaaren eläintarhan eläinlääkäri Sanna Sainmaan ja kunnaneläinlääkärien kanssa. Yhteinen Saimaannorppamme LIFE -hankkeessa on kehitetty avun tarpeessa olevien saimaannorppien hoitoverkostoa ja ohjeita. Metsähallitus kiittää kaikkia hoitoon osallistuneita. Laki velvoittaa auttamaan hädässä olevaa eläintä.
– Kuutin hoidon tavoitteena on kuutin selviäminen luonnossa hoitojakson jälkeen, olemme olleet hyvin tarkkoja, ettei yksilö leimaantuisi hoitajiin ja kesyyntyisi. Kuutin suojaamiseen tarttuvilta taudeilta ja loisilta kiinnitettiin erityistä huomiota, Auttila kertoo.
Kuutin aamuhoitotoimiin voi tutustua videolla (instagram.com)
Kolovesi parempi paikka hoidetulle kuutille kuin Pihlajavesi
– Kuutin siirto hoitotiloista takaisin luontoon sujui hyvin ja heti vapauduttuaan se lähti rauhallisesti tutustumaan uuteen elinympäristöönsä, kertoo hoidossa ja siirrossa mukana ollut kunnaneläinlääkäri Anu Korpikallio.
Kuutti päästettiin vapaaksi Koloveden kansallispuistoon, vaikka se otettiin kiinni Pihlajavedeltä. Luvan kuutin siirtämiseen Kolovedelle myönsi Etelä-Savon ELY-keskus.
– Kuutilla on paremmat mahdollisuudet selvitä tulevasta Kolovedellä, jossa kansallispuiston ansiosta on vähän ihmistoimintaa, kuten verkkokalastusta, Auttila perustelee.
Kuutin selviytymistä seurataan yksilöllisten turkkikuvioiden avulla
Norpan turkkikuviot ovat pysyviä ja yksilöllisiä, kuten ihmisten sormenjäljet. Niiden avulla norppayksilöt voidaan tunnistaa valokuvista. Norppagalleriassa (wwf.fi/norppagalleria) on jo suuri määrä saimaannorppia. Hoidossa olleen kuutin turkin rinkulakuviot on valokuvattu, minkä lisäksi sen takaräpylään on kiinnitetty numeroitu räpylämerkki. Näiden avulla se voidaan tunnistaa sen loppu elämän ajan ja sen selviytymistä seurata häiritsemättä eläintä. Vapautettuun kuuttiin ei kiinnitetty seurantalähetintä.
Tietoa saimaannorpista: metsa.fi/saimaannorppa
Norppatilanne-sivulta löydät lukuja saimaannorpan tilanteesta ja kuolleisuudesta
Saimaannorpan suojelu Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hankkeessa: Yhteinen saimaannorppamme -LIFE | Metsähallitus
Metsähallituksen tiedote 22.8. Metsähallitus aikoo vapauttaa hoidossa olevan kuutin Koloveden kansallispuistoon
