Metsähallituksen Luontopalvelujen Beetles LIFE -hankkeen lajistokartoituksissa on löytynyt useita hyönteislajeja, joita ei ole aiemmin tavattu Suomesta. Lisäksi on saatu runsaasti uutta tietoa heikosti tunnetuista ja uhanalaisista lajeista. Kiinnostavia lajilöytöjä on tehty erityisesti Kakonsalon järvialueella Savonlinnassa, Ruunaalla Lieksassa, Koitajoella Ilomantsissa, Oulangalla Kuusamossa ja Elimyssalossa Kuhmossa.
– Suurin osa Suomelle uusista hyönteislajeista, joita löytyy vuosittain, on pohjoisemmas levittäytyviä eteläisiä lajeja. Nämä Beetles LIFE -hankkeessa Pohjois-Karjalasta Kainuuseen ulottuvalta akselilta löytyneet lajit eivät ole sellaisia, vaan useimmat niistä ovat saattaneet esiintyä täällä tietämättämme jo kauan, kunnes löytyivät vasta nyt, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Sampsa Malmberg.
EU-rahoitteisessa hankkeessa on tehty kovakuoriaisiin, nivelkärsäisiin, kaksisiipisiin tai pistiäisiin painottuvia kartoituksia ja seurantoja 16:lla eri Natura-alueella, joilta useimmilta ei ollut ennestään juurikaan tietoja kyseisten hyönteisryhmien lajistoista. Näytteet on kerätty vuosina 2018 sekä 2020–2022 ja viimeisimmät lajien määritykset valmistuivat keväällä 2023.
Odottamaton kovakuoriaislöytö: ”Tunnistaminen tuotti päänvaivaa”
Yksi yllättävimmistä löydöistä on nuppojen heimoon kuuluva Byrrhus geminatus -kovakuoriainen, joka löytyi Savonlinnasta. Lajin löytyminen Suomesta oli yllätys, sillä siitä ei ole havaintoja lähialueilta, eikä kovin paljoa koko Euroopastakaan. Lisäksi laji tunnetaan Pohjois-Amerikasta, Venäjältä ja parista Aasian maasta.
– Lajin tunnistaminen tuotti päänvaivaa, koska sitä ei mainita eurooppalaisissa määritysoppaissa. Piti kysyä apua ulkomaalaiselta nuppospesialistilta, joka tunnistikin lajin oitis, kertoo Sampsa Malmberg.
Nupot ovat kovia, pyöreänpuikeita ja hidasliikkeisiä kovakuoriaisia, joiden toukat syövät sammalia. Nyt löytynyt Suomelle uusi nuppo on heimonsa suurimpia lajeja Suomessa – pituutta sillä on peräti 1 cm.
Suomelle uusia pistiäislajeja
Tänä keväänä tunnistetusta aineistosta on löytynyt ainakin kaksi Suomelle uutta pistiäislajia. Schizopyga flavifrons -ahmaspistiäinen löytyi Lieksasta Ruunaan alueelta. Suomelle uusi Meteorus sibyllae -vainokainen löytyi Koitajoelta, mutta samassa yhteydessä selvisi, että laji olikin kerätty Suomesta ensimmäisen kerran jo vuonna 2018 – ja mielenkiintoisesti molemmat havainnot olivat Metsähallituksen ennallistamispolttokohteilta. Pistiäislajit määritti pistiäisasiantuntija Juuso Paappanen.
Suurin osa pistiäisistä, myös molemmat Suomelle uusina löytyneet pistiäislajit, ovat toisten hyönteisten tai hämähäkkien loisia. Loisina elävillä pistiäisillä on suuri merkitys luonnossa, koska ne säätelevät tehokkaasti muiden hyönteisten kantoja.
Suomessa piilottelee lajeja, joita emme vielä tunne
Beetles LIFE -hankkeessa on löytynyt kaikkiaan yli 15 Suomelle uutta kärpäslajia, joista on tiedotettu jo aiemmin. Vastikään useita Suomelle uusia lajeja on löytynyt lisää etenkin huonosti tunnetusta suuresta ryhäkärpästen (Phoridae) heimosta. Esimerkiksi ennestään Keski-Euroopasta tunnettu Megaselia altezza -ryhäkärpäslaji löytyi nyt yllättäen peräti neljästä eri paikasta eri puolilta Suomea.
– Laji on mitä ilmeisimmin esiintynyt täällä laajalle levinneenä jo pitkään, mutta kukaan ei ole tunnistanut sitä aiemmin. Heikosti tunnettuihin hyönteisryhmiin keskittymällä voidaan saada juuri tällaista uutta tietoa, sanoo Sampsa Malmberg.
Arvokasta tietoa uhanalaisista lajeista
Vaikka laajojen lajistokartoitusten näkyvimpinä yllätyksinä ovatkin Suomelle uudet ja jopa tieteelle uudet lajit, kartoitusten tärkein tarkoitus on tuottaa tietoja uhanalaisista ja silmälläpidettävistä lajeista. Uhanalaisista lajeista saatavien uusien esiintymä- ja seurantatietojen perusteella lajeja pystytään suojelemaan tehokkaammin esimerkiksi kohdennetuilla ennallistamispoltoilla ja haavan uusiutumisen tukemisella. Uhanalaisten lajien seurantatiedot kertovat myös lajistomme, metsiemme ja koko luontomme tilasta.
Yksi iloinen yllätys oli, kun erittäin uhanalaiseksi luokitellun, liki koko Suomesta viime vuosisadan aikana kadonneen vanhan metsän lajin, pikakirjoittajan (Ips sexdentatus), havaittiin esiintyvän yhä ainakin Kuhmon Elimyssalon Natura-alueella. Se löytyi tässä hankkeessa toteutetulta ennallistamispoltolta. Viimeksi laji havaittiin Suomesta 20 vuotta sitten. 1900-luvun alkupuoliskolla pikakirjoittaja esiintyi vielä lähes koko Suomessa, mutta taantui sen jälkeen erittäin rajusti. Laji elää etenkin järeiden, kuolleiden mäntyjen kuoren alla sekä metsäpaloalueiden kuolleissa männyissä.
Uutta tietoa heikosti tunnetuista hyönteislajeista
Kartoituksissa on saatu huomattavan paljon uutta tietoa heikosti tunnetuista hyönteislajeista, erityisesti sellaisista kaksisiipisistä ja pistiäisistä, joiden uhanalaisuuttakaan ei ole kyetty tiedon puutteen takia koskaan arvioimaan. Kun tällaistenkin lajien esiintymisestä ja elinympäristöistä Suomessa saadaan tarpeeksi tietoa, voidaan niidenkin uhanalaisuus tulevaisuudessa arvioida.
Beetles LIFE -hankkeen ja sen kartoitukset on mahdollistanut EU:n myöntämä LIFE-rahoitus. Hankkeessa ennallistetaan metsiä sekä tuetaan metsäpaloja tarvitsevia lajeja ennallistamispoltoin, edistetään luonnon monimuotoisuudelle tärkeän haavan uusiutumista, lisätään lahopuuta ja ennallistetaan soita. Näistä toimista hyötyvät jopa sadat metsiemme lajit, mm. monet uhanalaiset hyönteiset. Ennallistaminen tarkoittaa ihmisen muuttaman elinympäristön palauttamista mahdollisimman lähelle luonnontilaa. Monet metsälajit ovat uhanalaistuneet, koska niiden tarvitsemat vanhat metsät, haavat ja lahopuu ovat vähentyneet ja metsäpalot harvinaistuneet.
Lisätietoja:
Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Sampsa Malmberg, Metsähallitus Luontopalvelut: sampsa.malmberg@metsa.fi, p. 040-5839648
Aiempia uutisia:
- Lapista löytynyt kahdeksan täysin uutta hyönteislajia (tiedote 25.11.2022)
- Beetles Life -hankkeen hyönteiskartoituksissa on löydetty aiemmin tuntemattomia kärpäslajeja (tiedote 19.9.2022)
