Metsähallituksen Luontopalvelut pystyy nostamaan Suomen suojelualueverkoston hoidon uudelle tasolle. Se tarkoittaa sekä luonnonsuojelutyön, kuten ennallistamisen ja luonnonhoidon lisäämistä että retkeilypalvelujen korjausvelan kiinnikuromista. Tämän mahdollistavat Luontopalvelujen perusrahoitukseen tehty pysyvä tasokorotus sekä ns. tulevaisuusinvestoinnit, joilla tehdään kertaluontoista työtä vuosina 2020-2021.
Luontopalvelujen perustyöhön suojelualueverkoston hoitoon tulee ensi vuodelle 7,5 miljoonan euron ja seuraavana vuonna 9,5 miljoonan euron korotus. Vuonna 2020 Luontopalvelujen perusrahoitus on 38,8 miljoonaa euroa.
– Perusrahoituksemme merkittävä ja pysyvä korotus on äärimmäisen tärkeää, jotta voimme suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti kohdentaa elinympäristöjen parantamista tärkeimmille kohteille. Perusrahoituksen kasvu varmistaa myös sen, että esimerkiksi kansallispuistoihin tukeutuvat matkailuyritykset voivat edistää kestävästi liiketoimintaansa, ja kävijämäärät voivat kasvaa ilman turvallisuusriskiä asiakkaille tai haittaa luonnolle, sanoo Metsähallituksen Luontopalvelujohtaja Timo Tanninen.
– Kaikkia puutteita ei kuitenkaan ratkaista hetkessä. Hoitoomme vastuutettujen kohteiden määrä ja asiakasmäärät ovat kasvaneet, mutta rahoituskehys on ollut laskeva. Lähdemme liikkeelle todellakin pakkasen puolelta, Tanninen toteaa.
Luontotieto paranee, elinympäristöjä kunnostetaan ja retkeilyrakenteita korjataan
Metsähallituksen Luontopalveluille osoitetaan ympäristöministeriön hallinnonalalta ensi vuodelle 19,2 miljoonaa euroa investointirahaa, ja samaa summaa ehdotetaan vuodelle 2021. Luontopalvelut suunnittelee rahoituksen kohdentamisen niin suojelutyöhön kuin retkeilypalveluihin yhdessä ohjaavien ministeriöiden kanssa. Suunnitelmat ovat pitkällä, mutta valmiita listoja ei vielä ole.
Vuoden 2020 investointirahasta 9 miljoonaa euroa käytetään luontokartoituksiin ja elinympäristöjen parantamiseen eli ennallistamiseen ja luonnonhoitoon. Elinympäristöjen parantaminen on osa valtakunnallista HELMI-elinympäristöohjelmaa, ja työstä hyötyvät mm. suot, lintuvedet, perinneympäristöt ja monet uhanalaiset lajit. Luonnonhoito ja ennallistaminen luovat myös työllisyyttä paikallistalouteen.
Metsähallitus on arvioinut luontokohteiden retkeilyrakenteiden korjausvelan 33* miljoonan suuruiseksi. Suunnitelluilla tulevaisuusinvestoinneilla (yht. 13 miljoonaa euroa vuosille 2020–2021) luonnonsuojelualueiden, mm. kansallispuistojen korjausvelkaa saadaan kurottua kiinni, mutta ei kuitattua. Retkeilyinfran kehittämistoimien ohella osaa huonokuntoisista, vähällä käytöllä olevista retkeilypalveluista edelleen myös karsitaan.
Maa- ja metsätalousministeriöltä saadaan tulevaisuusinvestointirahoitusta 1 miljoonaa euroa joka vuosi 2020–2022. Tällä rahoituksella kunnostetaan retkeilyrakenteita valtion retkeilyalueilla ja Metsähallituksen monikäyttömetsissä olevilla virkistyskäyttökohteilla.
Lisäksi Metsähallituksen Luontopalvelut saa tänäkin vuonna kertaluonteista lisärahaa eduskunnan jakovarasta. Näin on ollut useana vuonna, ja se on ollut arvokas lisä Luontopalvelujen tavoitteiden toteuttamisessa.
– Uskon, että Metsähallituksen lisäksi hyvin monet tahot ovat kiitollisia Luontopalvelujen lisärahoituksesta. Niin matkailusektori, liikunta- ja ulkoilujärjestöt, luonnonsuojelujärjestöt, maakunnat kuin monet kunnatkin ovat toivoneet Luontopalvelujen rahoituksen nostoa. Tasokas luonnonsuojelualueverkoston hoito hyödyttää yhteiskuntaa monin tavoin. Haluammekin kehittää toimintaamme yhdessä näiden keskeisten sidosryhmien kanssa, Timo Tanninen kiittää.
* Tästä 26 miljoonaa euroa ympäristöministeriön ja 7 miljoonaa euroa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonaloilta.
Lisätietoja:
Luontopalvelujohtaja Timo Tanninen, puh. 040 661 0033
Alueelliset lisätiedot:
Rannikko: alueidenhallinnan päällikkö Mikael Nordström, puh. 0400 445 234
Järvi-Suomi: aluejohtaja Jouni Aarnio, puh. 040 735 2804
Pohjanmaa-Kainuu: aluejohtaja Pirkko Siikamäki, puh. 040 827 5457
Lappi: aluejohtaja Jyrki Tolonen, puh. 0400 388 609
Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)metsa.fi