Istutuksen tavoitteena on saada näkinpartaiskasvustot elpymään alueella, jolta ne ovat kadonneet. Näkinpartaislevien muodostamat niityt tarjoavat suojaa ja kasvupaikan monille kalalajeille ja kirkastavat vettä suodattamalla siitä samentavia partikkeleita ja sitomalla sedimenttiä pohjaan.
Metsähallituksen meritiimi pilotoi kesäkuun alussa näkinpartaislevien istutusta eteläisessä Merenkurkussa. Korsnäsin edustalla sijaitsevaan Roliggropenin kluuviin istutettiin punanäkinpartaa (Chara tomentosa) noin 1,5 neliömetrin kokoiselle alueelle. Istutus toteutettiin Helmi-elinympäristöohjelman rahoituksella.
Kluuvit ovat merestä erilleen kuroutuneita lahtia, jotka ovat yhteydessä mereen joko puron tai merenpinnan korkeuden vaihtelun myötä. Fladoissa ja kluuveissa veden vaihtuvuus on hidasta ja lämpötila muuta merialuetta korkeampi, ja siksi ne ovat erityisen hyviä kutualueita kaloille ja elinympäristöjä kalanpoikasille.
Istutuksen tavoitteena on palauttaa kluuviin tiheä näkinpartaiskasvusto. Näkinpartaisniityt ovat tyypillisiä Merenkurkun matalassa vedenalaisessa luonnossa. Ne toimivat tärkeänä elinympäristönä monille lajeille ja vaikuttavat positiivisesti matalien lahtien vedenlaatuun. Runsas kasvillisuus sitoo matalien lahtien pehmeiden pohjien sedimenttiä – ilman näkinpartaisniittyjä vesi on usein sameaa.
– Laajat näkinpartaisniityt muodostavat kauniin vedenalaisen metsän: vesi on kirkas ja kasvien seassa on paljon elämää, kuten kalaparvia, kuvailee Metsähallituksen meritiimin projektipäällikkö Anette Bäck.
Näkinpartaisniittyjä ei ole aiemmin ennallistettu Suomessa, joten Merenkurkun istutukset toimivat pilottina. Aiemmin istutuksia on tehty Ruotsissa. Siellä näkinpartaisniittyjä on yritetty saada leviämään istutuksen avulla saman lahden sisällä laajemmiksi.
– Otimme ideoita Ruotsista, mutta kehitimme myös uusia, juuri tähän kohteeseen sopivia menetelmiä. Meidän kluuvissamme ei ollut näkinpartaisia ennen, joten haimme ne toiselta lahdelta ja yritämme palauttaa näkinpartaiset kluuviin, josta ne ovat kokonaan kadonneet, kertoo Bäck.
Rehevöityminen ja ruoppaukset uhkaavat näkinpartaisia
Näkinpartaislevät ovat viherleviin kuuluvia, haaroittuvia, vihreitä leviä, joita tavataan kaikilla Suomen merialueilla. Monet lajeista elävät huomaamattomasti suojaisten merenlahtien ja matalien maankohoamisaltaiden eli kluuvien kätköissä. Korkeudeltaan näkinpartaislevät ovat tavallisesti 5–30 senttimetriä. Suojaisissa lahdissa näkinpartaislevät kasvavat korkeammiksi kuin avoimilla, aallokkoisilla hiekkapohjilla.
Näkinpartaislevien heimoon kuuluu neljä sukua: näkinparrat (Chara), siloparrat (Nitella), mukulaparrat (Nitellopsis) ja sykeröparrat (Tolypella). Monilajisin on näkinpartojen suku, josta löytyy yhteensä 12 lajia.
Näkinpartaislevät ovat monin paikoin vähentyneet rehevöitymisen, veden samenemisen ja valuma-alueella tapahtuvan ojituksen vuoksi. Näkinpartaisia uhkaavat myös rantarakentaminen ja ruoppaukset, joiden seurauksena niityt ovat kadonneet erityisesti lahdista ja fladoista.
Tavoitteena elinvoimainen kasvi- ja kalakanta
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on aiemmin kustantanut Roliggropenin uoman kunnostussuunnitelman ja keväällä tehdyn kunnostuksen, jotta kaloilla olisi paremmat mahdollisuudet nousta kluuviin kutemaan. Kunnostuksen teki Ostrobothnia Australis r.f., ja kunnostusta täydennetään vielä loppukesällä.
– Näkinpartaisistutuksilla on tarkoitus parantaa kutualuetta entisestään. Saamme samalla arvokasta kokemusta ja tietoa istutuksista. Jos menetelmä toimii, voimme tehdä lisää istutuksia vastaaville alueille, kertoo Bäck.
Nyt tehtyjen istutusten tilaa seurataan kerran kuukaudessa kesän ja syksyn aikana. Jos istutetut näkinpartaiset lähtevät kasvamaan kluuvissa, seurantaa jatketaan myös ensi vuonna, jolloin on mahdollisuus nähdä, lähtevätkö näkinpartaiset leviämään. Suomen Luonnonvarakeskus LUKE seuraa kohteella kalojen määrän kehitystä. Toiveena on, että kunnostusten myötä kalanpoikasten määrä kluuvissa lisääntyy.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Anette Bäck, Metsähallitus, Luontopalvelut: anette.back@metsa.fi, puh. +358 40 749 7621
