Taloustutkimus on selvittänyt eri vuotuisten hakkuumäärien vaikutusta julkiseen talouteen, metsänomistajien puunmyyntituloihin sekä metsäalan työpaikkoihin.
”Metsähallituksen metsätalouden arvonluonnista ylivoimainen valtaosa muodostuu yrittäjien, työntekijöiden ja koko jalostusketjun toimesta ja jää kuntiin ja alueille. Selvityksen kansantaloudellinen näkökulma on arvokas lisä, kun keskustellaan metsien käytön tasoista”, toteaa Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula.
Selvitys osoittaa, millainen taloudellisen hyvinvoinnin lähde metsät ovat Suomelle, millaisia toiminnan volyymin muutoksen vaikutukset ovat talouteen ja työllisyyteen sekä mitä nykyistä suuremman hiilinielun ylläpitämisen vaikutus merkitsee taloudellisesti.
Kolme erilaista puunkäytön skenaariota
Taloudellisten vaikutusten arviointi perustuu eri puunkäytön skenaarioihin. Skenaarioista kaksi, kasvuskenaario ja hiilinieluskenaario, perustuvat Kansallisen metsästrategian 2025 päivitykseen vuodelta 2019. Kolmas skenaario on nimetty näivettymisskenaarioksi ja siinä metsien hakkuumäärä laskisi vuoden 2010 tasolle.
Suomi on sitoutunut noudattamaan hiilinielut huomioivaa taloudellisesti kestävää puunkäyttöä (hiilinieluskenaario), jonka mukaan vuotuiset hakkuumäärät olisivat noin 80 miljoonaa kuutiota vuonna 2025. Taloudellisesti suurimmassa ylläpidettävissä olevassa skenaariossa (kasvuskenaario) vuotuinen hakkuumäärä olisi noin 82 miljoonaa kuutiota vuonna 2025 ja 90 miljoonaa kuutiota vuonna 2030.
Lisäksi tarkasteltiin näivettymisskenaariota, jossa vuotuinen hakkuumäärä laskisi vuonna 2030 vuoden 2010 tasolle, eli 58 miljoonaan kuutioon.
Hiilinieluskenaarioon perustuvat puunmyyntitulot ovat 2,4 miljardia euroa vuodessa vuonna 2030. Koko metsäsektorin palkkasumma on 5,8 miljardia euroa vuodessa ja julkisen sektorin vero- ja maksutulot 3,6 miljardia euroa. Kokonaisvaikutus on 9,3 miljardia euroa vuodessa.
Kasvuskenaariossa puunmyyntitulot ovat 500 miljoonaa euroa vuodessa suuremmat kuin hiilinieluskenaariossa. Palkkasumman on 1,2 miljardia euroa suuremmat ja julkisen sektorin tulot 800 miljoonaa euroa suuremmat. Kokonaisvaikutus on 1,9 miljardia euroa suurempi kuin hiilinieluskenaariossa.
Näivettymisskenaariossa puunmyyntitulot ovat 700 miljoonaa euroa vuodessa pienemmät kuin hiilinieluskenaariossa. Palkkasumma on 1,7 miljardia euroa pienempi ja julkisen sektorin tulot miljardi euroa pienemmät. Kokonaisvaikutus on 2,6 miljardia euroa pienempi kuin hiilinieluskenaariossa.
”Olipa hakkuutaso mikä tahansa, monimuotoisuudesta on huolehdittava aina. Tärkeimpiä keinoja ovat arvokkaiden elinympäristöjen säästäminen ja lahopuuston määrän kasvattaminen. Tulokset metsissä näkyvät kuitenkin hitaasti, sillä hakkuissa nyt jätettävät säästöpuut muuttuvat lahopuuksi vasta vuosikymmenien kuluessa”, muistuttaa Kumpula.
Ilmastonmuutoksen hillintä toiminnan keskiössä
Ilmastonmuutoksen hillintä on erittäin tärkeä tavoite, jossa metsien käytöllä on suuri rooli.
”Hakkuiden rajoittaminen voi siihen olla näennäisesti helppo, mutta tehoton keino. Oikeansuuntainen ja tehokas tapa hillitä ilmastonmuutosta on fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen uusiutuvalla raaka-aineella kuten puulla”, toteaa Kumpula.
Ruotsissa julkaistu tuore selvitys osoittaa, että jos tarkastelu rajataan pelkästään kansalliselle tasolle ja unohdetaan kansainväliset riippuvuudet (esimerkiksi hakkuuvuoto tai substituutiovaikutukset), niin hakkuiden vähentäminen johtaakin hiilidioksidin lisääntymiseen ilmakehässä.
”On todennäköistä, että tilanne Suomessa on samansuuntainen, ja aihetta olisi syytä tutkia tarkemmin”, Kumpula pohtii.
Lisätietoja:
Metsähallitus Metsätalous Oy, toimitusjohtaja Jussi Kumpula, p.0400 388 614.