Metsähallituksen jatkuvan kasvatuksen havaintoalueen tutkimustoiminta Rautavaaran Maaselässä on päättynyt. Tutkimusalue supistui hyvin pieneksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentumisen myötä.
Metsähallitus Metsätalous Oy perusti elokuussa 2019 kaikkiaan kolme 5 000 hehtaarin kokoista jatkuvan kasvatuksen havaintoaluetta eri puolille Suomea. Perustetut alueet olivat tarkoituksellisesti hyvin laajoja: jatkuvaa kasvatusta ei oltu tässä mittakaavassa tehty Suomessa aiemmin. Tavoitteena on ollut kartuttaa käytännön kokemusta peitteisen metsätalouden harjoittamisesta laajoilla alueilla ja myös sellaisissa olosuhteissa, jotka eivät menetelmän kannalta ole optimaalisimpia.
”Tutkimustoiminnan jatkaminen Rautavaaralla ei ole enää mielekästä, koska alue on pienentynyt huomattavasti alkuperäisestä ja olennainen osa koealueista ja käsittelylinjoista on jäänyt kansallispuiston laajennusalueelle”, Metsähallituksen metsienkäyttö- ja suunnittelujohtaja Hannu Lehtonen kertoo.
Havaintoalueen koko olisi pienentynyt 5000 hehtaarista 3700 hehtaariin ja alueen 18 kestokoealasta yhdeksän olisi jäänyt laajennuksen alle. Perustettu koeasetelma ei siten ollut enää mahdollinen.
“Selvitämme mahdollisen uuden jatkuvan kasvatuksen havaintoalueen sijaintia. Riittävän laajan eli 5000 hehtaarin yhtenäisen alueen löytäminen eteläisestä Suomesta on kuitenkin vaikeaa. Keskustelemme havaintoaluetarpeesta myös Luonnonvarakeskuksen kanssa”, Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula toteaa.
Rautavaaralla ehdittiin tehdä tutkimusyhteistyötä Luonnonvarakeskuksen ja Metsätehon kanssa taimettumiseen, puuston rakenteeseen sekä puunkorjuun tuotokseen liittyen. Lisäksi alueelle perustettiin riistanseurantaa varten riistakolmio.
Kahden muun havaintoalueen tutkimustoiminta Suomussalmen Pirttivaarassa ja Savukosken Tulppiossa jatkuu. Seurantajakso on hyvin pitkä – 30 vuotta. Yhteistyötä tehdään muun muassa Luonnonvarakeskuksen, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Metsätehon kanssa.
Lisätietoja:
Metsähallitus Metsätalous Oy, metsienkäyttö- ja suunnittelujohtaja Hannu Lehtonen, p. 040 583 5983
Metsähallituksen jatkuvan kasvatuksen havaintoalueet:
Havaintoalueilla voidaan rajatuissa olosuhteissa ja seurantatutkimuksin testata uusia ja vaihtoehtoisia hakkuutapoja ja -ohjeistuksia, ennen kuin niitä ryhdytään soveltamaan laajassa mittakaavassa Metsähallituksen operatiivisessa toiminnassa. Oleellista jatkuvassa kasvatuksessa on, että metsä säilytetään aina peitteisenä. Metsänkasvatuksen päämenetelminä ovat metsänhoidolliset poimintahakkuut sekä alle 0,3 hehtaarin pienaukot. Avohakkuita tehdään vain äärimmäisissä poikkeustapauksissa, kuten hyönteis- tai luonnontuhojen seurauksena. Uusien taimien odotetaan syntyvän luontaisesti ilman viljelyä.Havaintoalueilla selvitettäviä asioita ovat mm. metsien eri käyttömuotojen ja monimuotoisuuden huomioon ottaminen, tuhonkestävyys sekä metsätalouden harjoittamisen kannattavuus. Alueilla seurataan myös hiilinielujen, puuston määrän ja hiilivarastojen kehittymistä.
