Metsähallitus tekee parhaillaan puuntaimien syysistutuksia Kainuussa sekä Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan alueella. Kahden vuoden takaisen Paula-myrskyn jäljiltä istutettava taimimäärä on tänä vuonna tavallista suurempi. Syksy ajankohtana asettaa omat vaatimuksensa istutettaville kohteille.
Metsähallituksen syysistutukset alkoivat elokuun puolivälissä ja kestävät syyskuun puoliväliin. Syysistutusten taustalla on resurssien tasaaminen. Valtaosa taimista istutetaan keväällä, mutta koko istutusurakkaan ei silloin riitä työvoimaa. Pohjanmaa-Kainuun alueella istutetaan tänä vuonna noin 8,5 miljoonaa puuntainta, joista syksyllä maahan pääsee viidennes eli noin 1,7 miljoonaa tainta.
Tämän vuoden taimimäärä on tavanomaista suurempi, sillä Paula-myrskyn kaatamat metsät Koillismaalla ja Ylä-Kainuussa ovat nyt avohakkuualojen tapauksessa myös istutusten kohteena.
“Viime vuonna tehtiin myrskyn takia poikkeuksellisen paljon maanmuokkauksia ja iso osa siitä alasta istutetaan tämän kesän ja syksyn aikana. Taimia istutetaan pari miljoonaa enemmän kuin tavallisesti. Paula-myrskyn viljelyrästit saadaan tänä vuonna hoidettua loppuun”, kertoo metsänhoitopäällikkö Tarmo Myllymäki Metsähallitukselta.
Urakoitsijat istutustöissä
Istutukset tehdään uudistettaville metsäaloille uudistushakkuun, uudistusraivauksen ja maanmuokkauksen jälkeen. Istutustyöt teetetään Metsähallituksen urakoitsijoilla. Keväällä töissä oli perinteiseen tapaan myös noin 40 koululaista, jotka istuttivat osan taimista.
“Tämän kevään istutukset menivät hyvin. Työt saatiin tehtyä aikataulussaan ja istutusjälki oli hyvää”, Myllymäki kertoo.
Kevätistutukset tehdään juhannukseen tai viimeistään kesäkuun loppuun mennessä, sillä vastaistutetuille taimille keskikesän kuivat kaudet aiheuttavat kohonneen riskin niiden elossapysymiselle. Syksyllä kosteutta yleensä riittää, mutta kohteet tulee valita sen mukaan, mikä on niiden herkkyys routimiselle.
“Syksyllä istutettavat taimet eivät ehdi kiinnittyä kovin vahvasti maahan enää saman syksyn aikana ja routivalla maalla voisi huonosti juurtunut taimi keväällä pullahtaa ylös”, Myllymäki kuvailee.
Istutettavat taimet ovat mäntyjä ja kuusia. Männyn osuus on selkeästi suurempi. Luonnon monimuotoisuuden kannalta on tärkeää, että monikäyttömetsissä on myös lehtipuuta, mutta sitä saadaan Pohjanmaa-Kainuun alueen metsissä luontaisesti. Nykyään tavoitteena on, että karuimpia kohteita lukuun ottamatta ensimmäisen taimikonharvennuksen jälkeen puustosta 10–30 prosenttia on lehtipuita. Puulajivaihtelua Pohjanmaa-Kainuun alueella lisätään nykyisellään myös kuusen ja männyn sekaviljelyin, joita voidaan uudistetun ohjeistuksen mukaisesti perustaa valtion monikäyttömetsiin silloin, kun uudistamiskohteen kasvupaikka on riittävän viljava kuusen kasvattamiseen.
Lisätietoja:
Tarmo Myllymäki, metsänhoitopäällikkö, Metsähallitus Metsätalous Oy, 0400 587 375, tarmo.myllymaki@metsa.fi