Metsähallituksen strategia ja brändi uudistettiin, luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen eteen tehtiin tuloksellista työtä, tuulivoiman hankekehitys laajeni merialueille. Koronapandemian myötä kansallispuistojen kävijämäärät sekä metsästys- ja kalastuslupien myynti kasvoivat voimakkaasti.
”Saimme keväällä uudet omistajapoliittiset linjaukset ja uusimme strategiamme vuosille 2021–2024. Kasvatamme huomista -strategiamme vastaa asiakkaiden ja sidosryhmiemme odotuksiin sekä toimintaympäristön haasteisiin edistäen samalla kansainvälisten sopimusten, kuten YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden, toteutumista”, kertoo Metsähallituksen pääjohtaja Juha S. Niemelä.
Metsähallituksen ilmasto-ohjelmassa etsittiin ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Omistajapoliittisten linjausten mukaisesti valtion maita hoidetaan ja käytetään niin, että ne toimivat lisääntyviä hiilinieluina ja hiilivarastoina lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Metsähallituksen tavoitteena on kasvattaa valtion monikäyttömetsien hiilinieluja sekä valtion maiden puuston hiilivarastoja 10 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. Vuosien 2018-2020 välillä valtion monikäyttömetsien puuston hiilinielu kasvoi laskennallisesti noin 12 prosenttia. Hiilivarasto monikäyttömetsissä ja suojelualueilla kasvoi reilut kaksi prosenttia. Valtion mailta saatava uusiutuva raaka-aine ja energia tuottivat erilaisissa arvoketjuissa ilmastohyötyjä 3,3 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin edestä.
Peitteisten metsänkäsittelymenetelmien osuus kasvoi 31 prosenttiin. Metsähallituksen jatkuvan kasvatuksen havaintoalueilla käynnistyi pitkäkestoinen yhteistyö tutkimuslaitosten kanssa.
Monikäyttömetsien aktiivisia luonnonhoitotoimia ja ennallistamista lisättiin viime vuonna, työtä jatketaan myös tulevina vuosina. HELMI-ohjelman sekä Metsähallituksen julkisille hallintotehtäville myönnetyn lisärahoituksen turvin oli mahdollista lisätä myös suojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotoimia sekä luontoinventointeja merkittävästi.
Saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnittelu käynnistyi loppuvuodesta 2020. Viime vuonna saatiin myös päätökseen suojelualueverkkoa täydentävä monikäyttömetsien alue-ekologisen verkoston ajantasaistaminen koko maassa.
Metsähallituksen liiketoiminta jatkui vakaana
Metsähallituskonsernin liikevaihto vuonna 2020 oli 340,3 ja tulos 114,2 miljoonaa euroa. Tuloutus valtiolle on tavoitteen mukaisesti 120 miljoonaa euroa. Liiketoiminnassa panostettiin lisäksi luonnon monimuotoisuuteen, virkistyskäyttöön, saamelaiskulttuuriin ja porotalouteen 73,3 miljoonaa euroa.
Metsätaloudessa puun kysyntä laski pandemian ja työmarkkinakiistojen takia alkuvuodesta, mutta nousi vuoden loppua kohden. Koronan aiheuttama isku metsäalalle on ollut pelättyä pienempi. Negatiivisilta henkilöstövaikutuksilta on vältytty, koska kestävästi tuotetulle uudistuvalle raaka-aineelle on kasvavaa kysyntää.
Metsähallituksen tuulivoiman hankekehitys laajeni merialueille ja vuoden lopussa käynnistettiin ensimmäinen oman merituulivoimapuiston hankevalmistelu Korsnäsissä. Lisäksi aloitettiin kahden uuden oman tuulivoimapuiston hankekehitys ja oltiin mukana useissa pienemmissä hankkeissa maanvuokraajana. Tällä hetkellä asennettuna on 91 tuulivoimalaa, joiden tuottama energia vastaa 45 000 sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutusta.
Erityisesti männynsiementen myynti siivitti Siemen Forelia Oy:n hyvään tulokseen. Maa-aineskauppaa harjoittavan MH-Kivi Oy:n tulosta painoivat omaisuuden alaskirjaukset. Myynti pysyi hyvällä tasolla johtuen muun muassa koronaelvytyshankkeista, jotka lisäsivät maa- ja vesirakentamisen volyymia kotimaisilla markkinoilla.
Luonnossa liikkuminen entistäkin suositumpaa
Koronaviruspandemia lisäsi jo usean vuoden jatkuneen luonnossa liikkumisen ja eräilyn suosion ennätyslukemiin. Kansallispuistojen käyntimäärät nousivat lähes neljään miljoonaan, kasvua edelliseen vuoteen oli 23 prosenttia. Valtion retkeilyalueiden käyntimäärien kasvu oli 16 %, käyntejä kaikkiaan 317 200.
Kansallispuistojen ja muiden suosittujen retkeilykohteiden korjausvelkaa pystyttiin pienentämään julkisten hallintotehtävien lisärahoituksen avulla. Lisärahoitus vaikutti myös aluetalouteen. Luontopalvelut ostaa palveluja ja urakoita yli 30 miljoonalla eurolla vuonna 2021, millä on huomattava aluetaloudellinen elvyttävä vaikutus. Ostaminen on kasvanut merkittävästi pariin edelliseen vuoteen verrattuna. Lisäksi Luontopalveluihin palkattiin yli 50 suunnittelijaa ja suojelubiologia.
Metsähallitukselta eräluvan ostaneet metsästäjät ja kalastajat viettivät harrastuksensa parissa valtion alueilla yli puoli miljoonaa päivää. Metsästys- ja kalastuslupia lunastettiin viime vuonna ennätysmäärä, yli 200 000. Kalastajien ja metsästäjien vaikutus aluetalouteen oli merkittävä. Eniten aluetaloudellista hyötyä kertyi Itä- ja Pohjois-Suomeen. Eräasiakkaiden kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset olivat yhteensä 54,4 miljoonaa euroa ja 288 henkilötyövuotta.
Kotimaan matkailun ja mökkeilyn suosion kasvu näkyi myös Metsähallituksen tonttikaupassa positiivisesti. Kysyntää oli erityisesti pohjoisen matkailukeskuksissa, joissa on hyvät mahdollisuudet tehdä myös etätöitä.
Arvoa luonnolle, ihmisille ja yhteiskunnalle
Metsähallitukselta odotetaan yhä parempaa tarpeiden yhteensovittamista, toisten näkemyksiä kuuntelevaa ja ymmärtävää yhteistyötä sekä kestävän tuoton turvaamista yli sukupolvien. Ymmärtääkseen paremmin strategian ja vastuullisuustyön kautta syntyvää yhteiskunnallista arvoa Metsähallitus laati vuonna 2020 ensimmäisen arvonluontimallinsa.
”Vaikuttavuuden tunnistaminen auttaa meitä uuden strategian toteuttamisessa ja luo edellytyksiä uudenlaiselle vastuulliselle yhteistyölle asiakkaiden, sidosryhmien ja kumppaneidemme kanssa”, Juha S. Niemelä kiteyttää.
Lisätietoja:
Pääjohtaja Juha S. Niemelä, puh. 020 639 4201
Viestintäjohtaja Terhi Koipijärvi, p. 050 598 9958, terhi.koipijarvi@metsa.fi
Viestintäpäällikkö Päivi Lazarov, p. 040 821 8292, paivi.lazarov@metsa.fi
Vuosi- ja vastuullisuusraportti: https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/2519