Metsähallituksen Luontopalvelujen organisoimissa suurpetolaskennoissa ei löydetty tänä keväänä ahman jälkiä keväthangilta Urho Kekkosen kansallispuistosta eikä myöskään Pulju-Pöyrisjärvi-alueelta. Muotkatunturin alueelta puolestaan ahmahavaintoja tehtiin reilusta kymmenestä yksilöstä, mikä on samaa luokkaa kuin aiempinakin vuosina. Vuodesta 2017 alkaen Lapissa ahmojen jälkiä on löydetty usean alueen suurpetolaskennoissa vuosi vuodelta aiempaa vähemmän.
Metsähallituksen Luontopalvelut vastaa valtion luonnonsuojelualueiden hoidosta. Ahma on Suomen suurin näätäeläin ja erittäin uhanalainen. Urho Kekkosen kansallispuisto kuuluu myös Natura 2000 -verkostoon, ja ahma on yksi alueen suojelun perusteena olevista lajeista.
– Tekemämme seurannan perusteella ahmakanta on pohjoisessa heikentynyt ja olemme huolissamme. Ei ole luonnollista, että Urho Kekkosen kansallispuiston kokoisella alueella ei löydy yhtäkään ahmanjälkeä. Keväällä tekemämme suurpetolaskennat eivät kuitenkaan anna riittävästi ja tarpeeksi kattavasti tietoa ahmakannasta Lapissa. Lajin suojelun näkökulmasta tarvitsisimme myös talviaikaista seurantaa ahman pesinnöistä ja ahmojen reviirien seurantaa, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Stefan Siivonen Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo.
Ahma herättää Lapissa paljon tunteita ja keskustelua, koska se tappaa poroja
– Ahmaa on suojeltava tärkeänä osana luonnon monimuotoisuutta, vaikka eläin aiheuttaakin tuhoja, Siivonen muistuttaa.
Nyt tarvitaan tarkempaa tietoa, jotta ahmojen määrää ja syitä kannan heikentymiseen voisi analysoida tarkemmin.
– Ahmoja poistaminen on mahdollista poronhoitoalueella Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa niiden aiheuttamien vahinkojen takia. Olemassa olevilla tiedoilla emme voi esimerkiksi arvioida, mikä on laittoman pyynnin määrä ja vaikutus ahmakantaan Lapin luonnonsuojelualueilla, Siivonen sanoo.
Ahman tappaminen on rikoslain mukaan törkeä metsästysrikos.
– Ahman laittomia tappoja ei tule erävalvonnassa ilmi edes joka vuosi. Kiinnijäämisen riski on pieni ja valvonnan resurssit alueiden laajuus huomioon ottaen vähäiset, erävalvontapäällikkö Henri Pelkonen sanoo.
Suurpetojen aluelaskennoissa kerätään tietoa Luonnonvarakeskukselle
Metsähallitus on koordinoinut kevättalvisia niin sanottuja suurpetojen aluelaskentoja Lapissa 1990-luvun lopulta lähtien. Metsähallituksen Luontopalvelut tekee ahmojen laskentaa seuraavilla alueilla Lapissa:
- Pulju–Pöyrisjärvi, Muotkatunturi ja Urho Kekkosen kansallispuisto parittomina vuosina
- Käsivarsi, Lemmenjoki ja Itä-Inari parillisina vuosina
Luontopalvelut toimittaa laskentojen tiedot Luonnonvarakeskukselle (Luke), joka vastaa valtakunnallisesta ahmakannan seurannasta.
– Metsähallituksen ahmalaskennoilla on erittäin tärkeä rooli Pohjois-Lapin ahmakannan arvioinnissa, tutkimusprofessori Ilpo Kojola Lukesta sanoo.
Laskennoissa pyritään kattavasti alueet kiertäen havainnoimaan kaikki alueella liikkuvat ahmat. Laskenta tehdään kerran keväässä. Laskennat kestävät kullakin alueella muutamia päiviä. Havainnointi tehdään tuoreiden lumijälkien perusteella. Laskennoissa on mukana Metsähallituksen henkilökuntaa ja paliskuntien poronomistajia.
Lisätietoa:
Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Stefan Siivonen, Metsähallitus, Luontopalvelut: p. 020 6397 096
Luonnonvarakeskuksen viimeisin yhteenveto: Ahmakanta Suomessa 2022. Jukuri (luke.fi)
Uutista muokattu 19.6. Poistettu virheellinen tieto erävalvontapäällikön sitaatista, jonka mukaan Suomen riistakeskus myöntäisi poikkeusluvan ahman kaatoon jo ahman aiheuttaman kolmen vahingon jälkeen.