Julkaistu 22.8.2024

Metsähallitus aikoo vapauttaa hoidossa olevan kuutin Koloveden kansallispuistoon

Metsähallituksen Luontopalvelut on hakenut Etelä-Savon ELY-keskukselta lupaa vapauttaa hoidettavana ollut kuutti luontoon Koloveden kansallispuistossa. Metsähallitus haluaa vapauttaa kuutin kansallispuistoon, koska siellä sillä on paremmat mahdollisuudet selvitä.

Huonokuntoinen kuutti on ollut Metsähallituksen hoidossa 29. kesäkuuta alkaen. Metsähallituksen Luontopalveluiden asiantuntijat ovat toteuttaneet kuutin hoitoa tiiviissä yhteistyössä Korkeasaaren eläintarhan eläinlääkäri Sanna Sainmaan ja kunnaneläinlääkärien kanssa.

Norppa vesialtaassa sisätiloissa.
Saimaannorpan hoitotilassa on matala allas, lämpölamppu, vesipiste ja lattiakaivo sekä sumennetut ikkunat, joista tulee päivänvaloa. Tila sijaitsee kellarissa, jossa ei ole muita tiloja, minkä vuoksi se on rauhallinen ja ihmiskontaktit on minimoitu. Kuva: Metsähallitus.

– Saimme kesäkuussa yhteydenoton pitkiä aikoja toistuvasti laiturilla makaavasta, huonokuntoisesta kuutista Pihlajavedellä. Kuutissa ei ollut havaittavissa ulkoisia vammoja tai muuta selkeää syytä, mikä kuutin nälkiintymisen olisi aiheuttanut.  Metsähallitus teki yhdessä kunnaneläinlääkärin kanssa arvion, että kuutti otetaan kiinni ja sen hoitamista yritetään. Lähtökohtaisesti tämä on viimeinen vaihtoehto, luonto on aina villieläimelle paras paikka olla, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo.

Laki velvoittaa auttamaan hädässä olevaa eläintä. Saimaannorppa on erittäin uhanalainen laji, jonka kannanseurannasta ja useista suojelutoimista vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut.

Hoidon tavoitteena on ollut palauttaa kuutti takaisin luontoon. Koska kuutilla on paremmat mahdollisuudet selvitä alueella missä verkkokalastuspaine on vähäinen, kuutti halutaan päästää vapaaksi Koloveden kansallispuistoon, vaikka se otettiin hoitoon Pihlajavedeltä.

– Kuutti löydettiin asutuksen keskeltä, eikä sen palauttaminen samaan paikkaan ole järkevää. Kuutti ei myöskään ollut onnistunut ravinnonhankinnassa aiemmassa elinympäristössään. Pihlajavedellä myös verkkokalastus olisi nuorelle norpalle riski, Auttila perustelee.

Kuutin vapauttaminen eri vesialueelle kuin mistä eläin on otettu kiinni vaatii luvan ELY-keskukselta. Metsähallitus on lähettänyt ELY-keskukselle lupahakemuksen asiasta tänään.

Metsähallitus kiittää Korkeasaaren ammattilaisia ja paikallisia eläinlääkäreitä kuutin hoitoavusta

Yhteinen Saimaannorppamme LIFE -hankkeessa on kehitetty avun tarpeessa olevien saimaannorppien hoitoverkostoa ja ohjeita. Työssä on hyödynnetty aikaisemmista hoitokokemuksista saatua oppia ja Korkeasaaren eläintarhan pitkäjänteistä työtä mm. hylkeiden kuntoutuksesta.

Kuuttia on hoidettu Metsähallituksen toimitilojen yhteydessä sijaitsevissa, Aluehallintovirastolle ilmoitetuissa ja rekisteröidyissä saimaannorpan hoitotiloissa. Tartuntatautien välttämiseksi saimaannorppia ei voida hoitaa samoissa tiloissa, joissa on ollut muita eläimiä.

– Koska tavoitteena on kuutin selviäminen luonnossa hoitojakson jälkeen, olemme olleet hyvin tarkkoja, ettei yksilö leimaantuisi hoitajiin ja kesyyntyisi. Kuutin suojaamiseen tarttuvilta taudeilta ja loisilta on kiinnitetty erityistä huomiota, jonka vuoksi hoitoon osallistuvat käyttävät suojavarusteita. Kuutin kunto on hoidon aikana parantunut. Kiitämme jo tässä vaiheessa yhteistyöstä Korkeasaaren ammattilaisia ja paikallisia eläinlääkäreitä ja -hoitajia, Auttila kertoo.

Metsähallitus viestii erikseen, kun kuutti on päästy vapauttamaan luontoon. Jotta luontoon vapauttaminen sujuisi mahdollisimman rauhallisesti, ei tilanteeseen ole mahdollista ottaa mukaan ulkopuolisia, esimerkiksi toimitusten edustajia. Kuutin hoitotiloihin ei myöskään ole mahdollista päästää ulkopuolisia.

Lisätietoja:  

Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila (saimaannorpan suojelu ja kannan seuranta, kuutin hoito), puh. 040 637 63 24.

Saimaannorppa