Metsähallitus on aloittamassa tuulimittauksia Maalahdella. Tuulimittaukset ovat osa Korsnäsin edustalle, 15 km päähän merelle suunniteltavan merituulivoimapuiston valmisteluja. Työ alkaa mittauksiin tarvittavan maston pystytyksellä marraskuun aikana.
Metsähallitus mittaa tuuliolosuhteita Maalahden Bergössä vuokraamallaan alueella, jonne rakennetaan tuulimittausmasto. Maston, joka on noin 170 metriä korkea, pystytyksessä käytetään sekä nosturia että helikopteria.
Mittauksilla varmistetaan alueen tuuliolosuhteet, kuten keskituulennopeus, turbulenttisuus ja tuulen nopeuden vaihtelu eri korkeuksilla.
Tuuliolosuhteet mitataan mahdollisimman läheltä tuulivoimaloiden suunniteltua napakorkeutta. Ennakkoarvioiden mukaan Korsnäsin merituulivoimapuistolle suunniteltu alue on hyvätuulinen.
Mittaukset kestävät noin kaksi vuotta, joiden jälkeen masto puretaan.
Tuulta mitataan useilla menetelmillä
Mastoon asennettujen useiden tuulimittausantureiden lisäksi tuulta mitataan myös Sodar-tuulimittauslaitteella, jonka mittausteknologia perustuu ääniaaltojen etenemiseen ilmassa. Sodar lähettää ääniaaltoja maatasosta ylöspäin aina 300 metriin saakka ja laskee tuulen voimakkuuden ääniaaltojen heijastuksista takaisin. Sodar on arkisen näköinen peräkärry, jossa on mittalaite.
Mittauksia täydennetään laser-teknologiaan perustuvalla Lidar-tuulimittauslaitteella. Lidar on pyykinpesukoneen kokoinen laite, joka lähettää pienitehoisia laser-säteitä ilmakehään ja laskee valon takaisin heijastumista tuulennopeudet aina 300 metrin korkeuteen asti.
Tuulimittauksia parin vuoden ajan
Tuuliolosuhteita mitataan yleensä vuoden-kahden ajan ennen tuulivoimalainvestoinneista päättämistä. Mittaukset kestävät pitkään, koska vuodet eivät ole veljiä keskenään ja mittauksia on tehtävä kaikkina vuodenaikoina.
Tuulivoimaloiden elinikä on 25–30 vuotta, joten investointiin tarvitaan pitkän aikavälin tuulisuustiedot. Tutkimuksissa on havaittu, ettei mittausten tulos tarkennu enää oleellisesti kahden vuoden mittausten jälkeen.
Ylempänä tuulee enemmän
Tuulisuutta mitataan eri korkeuksilta. Mitä ylemmäs noustaan, sitä enemmän tuulee. Ylempänä on myös vähemmän täysin tuulettomia hetkiä. Vaikka maassa olisi täysin tyyni päivä, noin 200 metrin korkeudessa tuulee lähes aina jonkin verran.
Hyvätuulisuus on tuulivoimalan kannattavuuden kannalta tärkeää. Turvallisuuden kannalta on puolestaan oleellista pysäyttää voimala myrskytuulella. Tuulivoimala elää ja liikkuu tuulen mukana. Kun tuulee noin 10 metriä sekunnissa, tuulivoimalan lapojen kärjet taipuvat tuulen voimasta jo useita metrejä.
Kapasiteetti 50-kertaistunut, perusrakenne sama
Tuulivoimaloiden turbiiniteknologia kehittyy edelleen nopeasti. Tuulivoimalat ovat yhä korkeampia ja toistaiseksi kaikki vanhat ennusteet kehityksen pysähtymisestä on jouduttu heittämään romukoppaan.
Tuulivoimalan perusrakenne on kuitenkin kestänyt aikaa, vaikka kapasiteetti on 50-kertaistunut. Teknis-taloudellinen optimirakenne koostuu tornista ja konehuoneesta, johon on liitetty kolme lapaa. Vielä 1980-1990-luvulla oli nykymittapuulla erikoisen näköisiä tuulivoimalarakenteita kilpailemassa keskenään ja niiden tyypillinen kapasiteetti oli 0,3 MW tai vähemmän. Korsnäsiin suunniteltujen voimaloiden kapasiteetin arvioidaan olevan 12-20 MW.
Lisätietoja medialle:
Ville Kokkonen, tuulivoima-asiantuntija, Metsähallitus, puh. 020 639 4190,
sähköposti: ville.kokkonen@metsa.fi
Metsähallituksen tuulivoimaviestintä:
Hanna Kaurala, puh. 040 – 350 4947, sähköposti: hanna.kaurala@metsa.fi