Metsähallitus on jättänyt Pyhännän kunnalle tuulivoimapuiston kaavoitusaloitteen Konnunsuon alueelle. Kaavoitettavalla alueella on Metsähallituksen hallinnoimaa valtion maata, Vapo Oy:n hallinnoimia kiinteistöjä ja yksityisiä maa-alueita, joiden vuokraamisesta käydään vielä keskusteluja. Metsähallitus ja Vapo kehittävät hanketta yhdessä. Pyhännän kunnanhallitus käsittelee kaavoitusaloitetta kokouksessaan 12.4.
Konnunsuolle on suunniteltu alustavasti 25-38 tuulivoimalaa. Puiston nimellisteho olisi tällöin 250-300 MW. Tavoitteena on käynnistää yleiskaavoitus ja ympäristövaikutusten arviointi tulevan kesän aikana.
– Turvetuotanto on osittain jo päättynyt Konnunsuolla. Vanhat turvetuotantoalueet sijoittuvat valtionmaiden yhteyteen siten, että kokonaisuudesta muodostuu erittäin hyvä alue tuulivoimahankkeelle. On järkevää sekä kunnan, Vapon että yhteiskunnan kannalta, että turvetuotantoalueille kehitetään jatkokäyttöä. Turvetuotannosta poistuneet pinta-alaltaan laajat yhtenäiset alueet ovat erinomaisia kohteita tuulipuistoille ja myös muuhun jatkojalostukseen, koska alueilla on valmiina kantavat tiestöt, Vapon tuulivoimahankkeista vastaava projektipäällikkö Lauri Alanen kertoo.
– Uusiutuvan energian mahdollisuudet valtion maa- ja vesialueilla ovat aktiivisen kehitystyömme kohteena. Käymme alueitamme aktiivisesti läpi ja viemme hankkeita eteenpäin siellä missä niiden kysyntä on suurinta, Metsähallituksen tuulivoimapäällikkö Otto Swanljung sanoo. – Tavoitteenamme on kolminkertaistaa valtion alueille sijoitettu tuulivoimakapasiteetti strategiamme mukaisesti vuoteen 2030 mennessä, hän jatkaa.
– Pyhännän kunta on suhtautunut myönteiseesti tuulivoimaan ja sen tuomiin mahdollisuuksiin, Metsähallituksen ympäristöasiantuntija Olli-Matti Tervaniemi kertoo.
Tuulivoimapuiston suunnittelussa kuullaan kuntaa ja kuntalaisia
– Tuulivoimapuistot ovat monella tavalla merkittäviä kuntien taloudelle. Yhdestä tuulivoimalasta kunnalle maksettava kiinteistövero on noin 30 000 euroa vuodessa, Tervaniemi sanoo. – Erityisesti rakentamisen aikana tuulivoimapuistot sähkölinjoineen ja teistöineen tuovat myös työmahdollisuuksia, jotka heijastuvat muutenkin positiivisesti aluetalouksiin, Tervaniemi jatkaa. Voimaloiden huollon ansiosta paikkakunnalle syntyy useita pysyviä työpaikkoja.
– Valtion alueilla on kaikkialla paljon erilaisia käyttäjäryhmiä. Hankekehityksen aikana haastattelemme ja osallistamme alueiden käyttäjät ja tutkimme yhdessä heidän kanssaan mahdollisuuksia vähentää tuulivoiman rakentamisesta johtuvia haittoja, Tervaniemi kertoo.
– On tärkeää muistaa, että tuulivoimapuistot eivät toteutuessaan estä kaavoitettavan alueen muuta rinnakkaista käyttöä kuten virkistyskäyttöä, marjastusta tai metsästystä, Tervaniemi sanoo.
Kaava-alueen lopullinen aluerajaus, tuulivoimaloiden sijoittelu kaava-alueen sisällä, tuulivoimaloiden lopullinen lukumäärä ja sähköverkkoon liittämiseen tarvittava voimajohtoreitti tarkentuvat kaavaprosessin aikana.
Tervaniemi arvioi, että puiston rakentaminen voisi alkaa vuosien 2024–2025 aikana. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan Metsähallitus ja Vapo myyvät hankkeen rakentamisoikeudet kilpailutukseen perustuen toimijalle, joka vastaa hankkeen toteuttamisesta. Metsähallitus jää alueiden maanomistajaksi ja edunvalvojaksi valtionmaiden osalta.
Metsähallituksella on pitkä historia tuulivoiman hankekehityksessä – Vapolle tämä on uusi startti tuulivoiman parissa
– Käynnistimme omistamillamme mailla kartoituksen potentiaalisista tuulipuistokohteista noin vuosi sitten, Vapo Oy:n tuulivoimahankkeista vastaava projektipäällikkö Lauri Alanen kertoo. – Monia lupaavia alueita on tunnistettu ja tavoitteenamme on käynnistää tuulivoimapuistojen hankekehittäminen useassa kohteessa kuluvan vuoden aikana, hän jatkaa. Vapolla on aiemmin ollut tuulivoimapuisto Iin Kuivaniemessä, mutta siitä on aikojen saatossa luovuttu.
– Tuulivoiman hankekehityksen edellytyksenä on riittävä pinta-ala, suotuisat tuuliolosuhteet sekä sijainti, mikä mahdollistaa sekä kaavoituksen että mahdollisimman joustavan luvituksen, Vapon kiinteistökehityksestä ja polttoaineliiketoiminnasta vastaava johtaja Pasi Koivisto sanoo.
Koiviston mukaan oli luonnollista yhdistää Pyhännän Konnunsuon hankkeessa voimavarat Metsähallituksen kanssa. – Kummankin osapuolen maaomistukset tukevat toisiaan ja olemme tehneet vuosia hyvää yhteistyötä Metsähallituksen kanssa.
Metsähallituksella on tuulivoiman hankekehityksestä kokemusta jo yli kymmenen vuoden ajalta. Useita Metsähallituksen kehittämiä tuulivoimapuistoja on jo toiminnassa ja monia myös parhaillaan rakennusvaiheessa.
– Metsähallitus on kehittänyt muun muassa Pyhännän ja Kajaanin kuntiin sijoittuvan Piiparinmäen tuulivoimapuiston, joka valmistuu ensi vuonna, Otto Swanljung kertoo. Piiparinmäen tuulivoimapuisto tuottaa valmistuttuaan vuosittain yli 700 GWh uusiutuvaa sähköä.
Lisätiedot
Tuulivoimapäällikkö Otto Swanljung, Metsähallitus Kiinteistökehitys, 040 560 1715, otto.swanljung@metsa.fi
Ympäristöasiantuntija Olli-Matti Tervaniemi, Metsähallitus Kiinteistökehitys, 040 195 6934, olli-matti.tervaniemi@metsa.fi
Projektipäällikkö Lauri Alanen, Vapo Oy, 050 379 3578, lauri.alanen@vapo.fi
