Metsähallitus suunnittelee Kivijärven Syväjärvennevalle tuulivoimapuistoa, johon tulisi alustavien suunnitelmien mukaan 15–30 tuulivoimalaa, joiden yksikköteho olisi 6–10 MW. Syväjärvennevan hankealue sijaitsee Kivijärven kunnan lounaiskulmassa ja se sisältyy Keski-Suomen maakuntakaava 2040 luonnoksessa Hallakangas-nimiseen tuulivoimatuotannolle sopivaksi tunnistettuun alueeseen. Kivijärven kunta hyväksyi kaavoitusaloitteen viime viikon kokouksessaan yksimielisesti.
Hankealueen koko on noin 3 100 hehtaaria ja siihen kuuluvat ainakin Metsähallituksen hallinnoimat valtion maat. – Alueella olevien yksityismaiden omistajien kanssa käydään keskusteluja niiden vuokraamisesta, ostamisesta tai alueiden vaihdosta, Metsähallituksen tuulivoima-asiantuntija Johanna Hätälä kertoo.
– Kunnan on oltava osana yhteiskuntaa kantamassa vastuuta. Meidän on päästävä eroon polttomoottoritekniikasta, jotta voimme torjua ilmastonmuutosta. On seurattava aikaa ja otettava käyttöön uusia tekniikoita. Tuulivoiman maisemavaikutukset ovat tällä alueella jo toteutuneet muiden hankkeiden johdosta, joten kyllä tämä on kuntaan soveltuva hanke, Kivijärven kunnanjohtaja Pekka Helppikangas arvioi.
– Kivijärvellä ei ole vielä tuulivoimaa, joten tämä hanke on meille todella merkittävä. Hanke maksaa aikanaan kiinteistöverotuloja, mutta se tuo liitännäisenä myös parannuksia tiestöön ja työllisyyttä, kunnanhallituksen puheenjohtaja Erkki Leppänen sanoo.
– Koska hanke tulee jatkoksi Kyyjärven puollella Hallakankaalla jo olevalle hankkeelle, mahdolliset haitat ovat minimaalisen pienet, Leppänen jatkaa.
Ympäristövaikutusten arviointi
Hankkeelle tehdään ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Suunnittelussa otetaan huomioon kaavoitus- ja ympäristövaikutusten arviointiprosessin (YVA) yhteydessä tehtävien selvitysten tulokset, sekä sidosryhmien esittämät näkemykset. – Hankkeen ensimmäinen yleisötilaisuus pidetään, kun hankkeen kaavoitus sekä YVA-prosessi saadaan käyntiin, Hätälä kertoo.
Hätälä muistuttaa, että tuulivoimahankkeen mahdollinen toteutuminen ei estä kaavoitettavan alueen muuta rinnakkaista käyttöä kuten virkistyskäyttöä, marjastusta tai metsästystä. – Esimerkiksi tiestön vahvistaminen voi päinvastoin helpottaa alueen muuta käyttöä. Tavoitteenamme on yhteensovittaa ja huomioida keskustellen eri alueidenkäyttömuotojen, kuten elinkeinojen ja virkistyskäyttäjien tarpeet, Hätälä selvittää.
Hankealueen pohjoispuolella sijaitsevat Salamanperän luonnonpuisto sekä Salamajärven kansallispuisto. Koillis-, itä- ja kaakkoispuolella sijaitsee puolestaan kulttuuriympäristön vetovoima-alue, jolle sijoittuu myös Lahdenperän maakunnallisesti arvokas maisema-alue. – Tavoitteenamme on tehdä mieluummin liikaa kuin liian vähän erilaisia selvityksiä, joiden avulla voimme minimoida hankkeen vaikutukset näihin luonto- ja maisema-arvoihin, Hätälä kertoo.
– YVA:ssa huomioidaan myös tämän ja muiden lähistöllä sijaitsevien hankkeiden yhteisvaikutukset, Hätälä huomauttaa. Hankealueen länsipuolelle sijoittuu Winda Oy:n Hallakankaan tuulivoimahanke, jonka osayleiskaava on hyväksytty Kyyjärven kunnassa lokakuussa 2015. Pohjoispuolelle sijoittuvan Winda Oy:n Volkkilankankaan tuulivoimahankkeen kaavoitusaloite on hyväksytty kunnassa helmikuussa 2022.
Kaavoituksen lopullinen aluerajaus, tuulivoimaloiden sijoittelualueet kaava-alueen sisällä, tuulivoimaloiden lopullinen lukumäärä ja sähköverkkoon liittämiseen tarvittava voimajohtoreitti tarkentuvat kaavaprosessin aikana.
Aikataulu
Tuulivoimapuiston osayleiskaava voitaisiin hyväksyä vuoden 2025 aikana, jonka jälkeen tuulivoimaloille haettaisiin rakennusluvat. Tuulipuiston rakentaminen voisi tällöin alkaa vuosien 2026–2027 aikana, jolloin tuulivoimapuisto voitaisiin ottaa käyttöön arviolta vuosina 2028–2030. Kaavaprosessin rinnalla hankealueella tehdään myös kattavat tuulimittaukset ja selvitetään hankealueen ulkopuolisen sähkönsiirron toteutusvaihtoehdot.
Metsähallitus ei tule itse rakentamaan tuulivoimapuistoa, vaan myy hankkeen rakentamisoikeudet myöhemmin päätettävälle tuulivoimatoimijalle. Metsähallitus jää alueen maanomistajaksi ja vuokranantajaksi.
Lisätiedot
Johanna Hätälä, tuulivoima-asiantuntija, Metsähallitus, johanna.hatala@metsa.fi, +358 44 555 6778
Metsähallituksella on pitkä kokemus maatuulivoimahankkeiden kehittämisestä eri puolilla Suomea. Tällä hetkellä meillä on maa-alueilla aktiivisessa hankekehityksessä viisi omaa tuulivoimahanketta sekä yksi yhteishanke Neova Groupin kanssa, kaksi yhteishanketta ABO Windin kanssa ja kolme yhteishanketta Pohjan Voiman kanssa. Lisäksi kehitämme isoja merituulivoimahankkeita.
Maatuulivoima on edullisinta uusiutuvaa energiaa ja sillä on tärkeä rooli niin energiaomavaraisuudessa, fossiilisista polttoaineista luopumisessa kuin paikallistalouden turvaajana.
Lue lisä tuulivoimatoiminnastamme: https://www.metsa.fi/vastuullinen-liiketoiminta/tuulivoima/