Hoidon tavoitteena on torjua luontokatoa ja palauttaa alueelle sen arvokkaat luontotyypit ja maisemalliset arvot.
Paimion Askalassa Paimionjoen länsipuolen rinteillä tehdään luonnonhoitotöitä. Metsähallitus teki jo aiemmin keväällä alueella nuoren puuston raivausta. Raivaustähteitä on kasattu yhteistyössä Paimionjokiyhdistyksen ja talkooväen avustuksella. Kasat on määrä polttaa syksyn tullen. Alueen maanomistaja osallistuu puunajoon.
– Niityiltä raivattiin pois niille levittäytynyttä puustoa ja huonokuntoisia katajia. Lisäksi umpeenkasvaneita hakamaakuvioita avarrettiin ja alueelta poistettiin vieraslajipensaita kuten terttuseljoja, isotuomipihlajia ja aitaorapihlajia. Kunnostus on osa Helmi-elinympäristöohjelmaa, kertoo suunnittelija Pirjo Majuri Metsähallituksen Rannikon Luontopalveluista.
Hoito parantaa lajiston elinoloja
Raivauksen ja muiden hoitotöiden tarkoituksena on torjua luontokatoa. Kunnostustöillä pyritään pysäyttämään arvokkaiden niittyjen umpeenkasvu ja kasvillisuuden rehevöityminen, ja palauttamaan alueelle sen aiemmat luontotyypit. Luontotyyppien elpyminen parantaa uhanalaisen ja taantuneen lajiston elinoloja. Hoidon tavoitteena on palauttaa myös alueen maisemalliset arvot.
Askalan läntinen niitty on osa 1990-luvulla valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltua perinnemaisemakohdetta. Perinnemaisemat ovat perinteisen laidunnus- ja niittohoidon muokkaamia niittyjä, hakamaita ja metsälaitumia, joilla on omanlaisensa arvokas eliölajisto. Laidunnuksen päätyttyä rehevöityminen, heinittyminen ja umpeenkasvu ovat laskeneet Askalan lajirikkaiden ja maisemallisesti merkittävien niittyrinteiden arvoa.
Kohde koostuu pääosin yksityisistä suojelualueista ja pieneltä osin valtion omistamasta suojelualueesta. Mukana on myös suojelematonta yksityismaata.
– Alueella on havaittu useita uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja, sekä taantuvaa, huomionarvoista niittylajistoa. Näitä ovat esimerkiksi ketoneilikka, ketokaunokki, keltamatara, sikoangervo ja useat uhanalaiset pistiäis- ja perhoslajit, Majuri sanoo.
Arvokasta aluetta hoidetaan vuosittain laiduntamalla. Niittyjen laidunnus aloitettiin kesällä 2021 uudestaan vuosien tauon jälkeen. Laidunyrittäjä on aidannut alueen ja huolehtii laidunnuksesta. Nautakarjaa tuodaan laitumelle jälleen lähiviikkoina. Kohteen ympäristössä on entuudestaan laidunnettuja niittyjä ja niittotalkoilla hoidettava Ketotalon niitty.
Lisätietoja:
Suunnittelija Pirjo Majuri, Metsähallitus, pirjo.majuri@metsa.fi, p. 040 624 2436
