Metsähallituksen sidosryhmätilaisuudessa SuomiAreenassa keskusteltiin päivänpolttavasta avohakkuu-teemasta otsikolla ”Avohakkuut historiaan vai tulevaisuuteen”. Paikalle oli kutsuttu monipuolinen joukko eri sidosryhmien edustajia, sillä sidosryhmien näkökulmien ymmärtäminen on Metsähallituksen onnistumisen kannalta ratkaisevaa.
Tilaisuudessa äänestettiin myös mielimetsämaisemasta. Yleisön suosikiksi osoittautui männikkö.
”Laaja sidosryhmäjoukko auttaa meitä onnistumaan yhteensovittamistyössämme”, totesi Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen tilaisuutta avatessaan. ”Metsähallituksella on monia muita toimijoita suurempi vastuu, velvollisuus ja mahdollisuus ottaa suuret globaalit ja kansalliset kysymykset huomioon käytännön toiminnassa”, jatkoi Hyttinen.
Metsähallitus hoitaa valtion metsiä. Puunkorjuun piirissä on vuosittain noin 2 prosenttia talouskäytössä olevien valtion monikäyttömetsien metsämaasta. Avohakkuiden osuus monikäyttömetsien alasta on 0,4 %. Metsähallituksella on käytössään 15 eri hakkuutapaa, jotka mahdollistavat kullekin puulajille ja kasvupaikalle sopivan metsienkäsittelyn.
Keskustelun fasilitoijina toimivat yhdessä Metsähallituksen viestintäjohtaja Terhi Koipijärvi sekä Suomen Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä. Hölttä kertoi Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteen taustoista ja sen tavoitteista. Toukokuussa käynnistyneessä Avohakkuut historiaan –kampanjassa vaaditaan metsälakiin muutosta, joka kieltäisi avohakkuut valtion metsissä.
Sidosryhmävetoista dialogia käytiin viidestä eri teemasta viiden keskusteluparin voimin.
Ensimmäinen kaksikko, Luonnonvarakeskuksen professori Antti Asikainen ja Suomen metsäkeskuksen johtava asiantuntija Markku Remes, pohti metsänhoidon ja puuntuotannon käytänteitä. Keskustelijat kyseenalaistivat avohakkuukiellon järkevyyttä, perusteinaan metsänomistajan valinnanvapaus, metsien terveys ja ilmastovaikutukset.
Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki ja luontotoimittaja Seppo Vuokko tarkastelivat luonnon monimuotoisuuskysymyksiä ja metsienkäytön biologista kestävyyttä eri kulmilta. Yhtä mieltä oltiin siitä, että avohakkuu suosii joitakin lajeja ja toisaalta syrjii toisia. Lisäksi monimuotoisuutta voitaisiin talousmetsissä lisätä esimerkiksi pienalaisella kulotuksella ja järeillä säästöpuilla. Sini Harkki korosti, että valtion mailla, yhteisissä metsissämme, metsien eri käyttömuodot, kuten virkistysarvot korostuvat enemmän kuin muissa metsissä. Vuokon mielestä avohakkuu voi olla myös maisemallisesti perusteltu.
Rovaniemen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Autto ja Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula toivat esiin avohakkuiden aluetaloudellisia vaikutuksia. Autto muistutti Metsähallitusta sen alueellisesta vaikuttavuudesta. ”Valtion maiden avohakkuukielto olisi alueellisesti eriarvoistava, koska se kohdentuisi voimakkaasti Pohjois- ja Itä-Suomeen. Lapin tavaraviennin arvo on yli neljä miljardia euroa, josta suuri osa tulee metsäteollisuuden puupohjaisista tuotteista. Lapin metsien monipuolinen käyttö kaikki niihin perustuvat elinkeinot huomioiden on tärkeää.”
Metsänomistaja Kaisa-Kreetta Tervaselkä ja Suomen partiolaisten talousjohtaja Panu Räsänen toivat keskusteluun niin yksityismetsänomistajan kuin partiolaistenkin näkökulmia metsän tarjoamaan maisemaan ja estetiikkaan. Tervaselkä kertoi vapaaehtoisesta suojelusta omilla maillaan. Myös Suomen partioliikkeen omistamista metsistä huomattava osa on suojeltu vapaaehtoisin keinoin kertoi Räsänen.
Luston johtaja Pekka Äänismaa ja Kainuun Sanomien päätoimittaja Markus Pirttijoki pohtivat avohakkuu-keskustelua yhteiskunnallisena ilmiönä. Metsäkeskustelua on Suomessa aina ollut, ja teematkaan eivät ole kauheasti muuttuneet. ”Se mikä on uutta, on sosiaalisen median rooli. Sosiaalinen media tuo keskusteluun vahvemman tunne-ulottuvuuden, totesi Pirttijoki.
Keskustelun aikana myös Jussi Kumpula korosti dialogin tärkeyttä. ”Niin asiakkaiden, paikallisten asukkaiden kuin muidenkin sidosryhmien kuuleminen ja aito läsnäolo keskustelussa ovat avain onnistuneeseen toimintaan.”
Paikallaolijoiden arvioiden mukaan keskustelu tulee jatkuman yli kuluvan kesän ja syksyn vilkkaana.
Lisätietoja:
Terhi Koipijärvi, viestintäjohtaja, Metsähallitus, terhi.koipijarvi@metsa.fi, p. 050 598 9958