Metsähallitus käynnistää loppuvuodesta 2025 selvityksen Enontekiön, Inarin ja Utsjoen lumipeitteisen ajan maastoliikenteen lupakäytännöistä. Tärkeä osa työtä on paikallisten näkemysten kuuleminen.
Selvityksen tavoitteena on tunnistaa ja analysoida nykyisen moottorikelkkailun ja muun maastoliikenteen aiheuttamat ongelmat. Samalla kehitetään ratkaisuja, jotka vähentävät konflikteja, parantavat turvallisuutta sekä turvaavat luonto- ja luontaiselinkeinoiltaan herkät alueet. Selvityksessä kartoitetaan myös kuntien tulevaisuuden maastoliikennetarpeita.
Nykyinen käytäntö on, että Metsähallitus myöntää Enontekiön, Inarin tai Utsjoen kunnissa vakituisesti asuville paikkakuntalaisen maastoliikenneluvan lumipeitteiselle ajalle. Lupa sallii lupaehtojen mukaisesti välttämättömän liikkumisen ja luonnonhyödyntämistehtävät valtion mailla. Kansallis- ja luonnonpuistoissa luvan avulla ei saa liikkua.
– Kun maastoliikennelakia säädettiin 1995, eduskunnan tahtotila oli, että paikalliset saavat moottorikelkkailla kotikunnassaan. Maastoliikenteestä ei kuitenkaan saa aiheutua haittaa tai vahinkoa luonnolle, luontaiselinkeinoille tai muulle ympäristölle. Nyt haluamme kartoittaa tilannetta: tunnistaa ja käydä läpi moottorikelkkailun aiheuttamat ongelmat ja etsiä niihin ratkaisuja. Tähän työhön tarvitsemme paikkakuntalaisten näkemyksiä laajasti, maastoliikenteestä vastaava palveluomistaja Elina Odé Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo.
Metsähallitus kuulee syksyn aikana aiheesta kuntia, saamelaiskäräjiä, kuntalaisia, paliskuntia, kaupallisia kalastajia, matkailuelinkeinon edustajia, Rajavartiolaitosta, poliisia ja pelastuslaitosta. Työ käynnistyy kuntalaisille suunnatulla kyselyllä syksyllä 2025. Selvityksessä löydetyt mahdolliset ratkaisut pilotoidaan ja löydökset arvioidaan sidosryhmien kanssa, ennen kuin niitä tuodaan käyttöön.
Kartat auttavat moottorikelkkailijoita ottamaan herkän luonnon paremmin huomioon jo nyt
Metsähallituksen tavoitteena on lisätä alueella liikkuvien tietoutta siitä, miten omassa liikkumisessa voi vähentää mahdollisia luontoon kohdistuvia haittavaikutuksia. On tunnistettu, että maastoliikenteen jälkiä on alueilla, joissa elää herkästi häiriintyviä lajeja. Maastoliikennelain tavoite on, ettei liikenne haittaa luontoa ja herkkien lajien elämää. Jotta liikkujat voivat ennaltaehkäistä haittojen syntymistä, maaliskuun alussa julkaistiin karttoja, joihin on merkitty erityisen herkkää luontoa Pohjois-Lapissa: Metsähallitus julkaisi rauhoitusaluekarttoja, jotta maastoliikenteessä voidaan ottaa herkkä luonto paremmin huomioon (eraluvat.fi)
Julkaisun jälkeen julkiseen keskusteluun on noussut myös kritiikkiä, miksi kartoilla merkittyjä herkkiä alueita ei ole valmisteltu yhdessä kuntien kanssa.
– Rauhoitusaluekartat ovat oiva apuväline liikkujille ja suositus, liikkumista ei karttoihin merkityillä alueilla ole rajoitettu, yhteyspäällikkö Olli Lipponen Metsähallituksen Luontopalveluista muistuttaa.
Kartat ovat olleet ennen julkaisua esillä saamelaisten kotiseutualueella toimivissa Metsähallituksen kuntakohtaisissa neuvottelukunnissa, joissa käsitellään valtion maa- ja vesialueiden sekä niihin kuuluvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja hoitoa.
– Suosituksia tehdessä kuuleminen on suppeampaa kuin mahdollisia rajoituksia käsiteltäessä. Kiitämme palautteesta, että rauhoitusaluekarttoihin liittyvässä työssä olisi haluttu olla vielä laajemmin mukana. Varmistamme syksyllä tapahtuvassa osallistamisessa, että kaikki näkökulmat tulevat varmasti kuulluksi, Lipponen sanoo.
Fakta: Maastoliikennelupien määriä kolmen pohjoisimman kunnan alueella
- Metsähallitus myönsi kelkkailulupia Enontekiöllä 68 kappaletta, Utsjoella 86 kappaletta ja Inarissa 404 kappaletta vuonna 1995.
- Nykyinen kiintiöpäätös mahdollistaa vuosittain korkeintaan 6 000 maastoliikenneluvan myöntämisen kolmen pohjoisen kunnan alueella lumipeitteisenä aikana ja 1 300 luvan myöntämisen lumettomana aikana.
Lisätietoja
- yhteyspäällikkö Olli Lipponen, p. 040 738 4408, olli.lipponen@metsa.fi