Metsähallitus suunnittelee osana Kalavaltio-hanketta kalankasvattamoa Kustaviin Isokarin länsipuolelle. Hankkeessa ovat mukana myös Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen Ympäristökeskus.
– Kalavaltio-hankkeen tavoitteena on selvittää, miten kotimaista kalantuotantoa voisi lisätä kestävästi valtion vesialueilla ja miten siihen tarvittavaa lupaprosessia voisi joustavoittaa, Metsähallituksen kaavoitusinsinööri Jani Viisanen kertoo.
– Meille on tärkeää erilaisten alueiden käyttömuotojen ja sidosryhmien tavoitteiden yhteensovittaminen, siksi toivomme runsasta osanottoa hanketta esittelevään yleisötilaisuuteen, Viisanen jatkaa.
Kaikille avoin YVA-ohjelmavaiheeseen liittyvä yleisötilaisuus pidetään ma 23.5.2022 klo 18.00 alkaen. Tilaisuus järjestetään läsnäolotilaisuutena Maininki-kokoustilassa osoitteessa Keskuskuja 1, 23360 Kustavi.
Yritykset mukana hankkeessa
Kalavaltio-hankkeessa tunnistettiin FINFARMGIS-analyysillä kalankasvatukseen soveltuvia alueita Suomen rannikolta, jonka jälkeen yritykset osoittivat 17 niitä kiinnostavaa aluetta.
– Isokarin alue oli yksi eniten kiinnostaneista kohteista ja se sijaitsee merialuesuunnitelmassa määritellyllä vesiviljelyn kehittämisalueella, Viisanen kertoo.
Hankkeessa tarkastellaan Isokarin luona tarkemmin kahta eri aluetta. Yhdelle alueelle tulisi jatkosuunnittelusta riippuen 5–15 verkkoallasta. Merialueen syvyys vaihtelee molemmilla sijaintivaihtoehdoilla 20–40 metrin välillä. Alueet ovat yleisellä vesialueella, jota Metsähallitus hallinnoi.
– Verkkoaltaita käytettäisiin kalojen jatkokasvatukseen, eli tuotantovaiheeseen, jossa kalat kasvatetaan elintarvikekokoiseksi. Poikaskasvatus ei ole nykytiedon ja nykymenetelmien avulla mahdollista avomerellä sijaitsevilla hankealueilla, Luken tutkija Markus Kankainen selvittää.
– Kalankasvattamon tuotantovaihtoehdot ovat 489 tai 926 tonnia, ja ne perustuvat taloudelliseen toteutettavuuteen. Mitä suurempi lupa on, sitä tehokkaampaa tuotanto on ympäristötaloudellisesti ja sitä nopeammin pystytään vastaamaan vesiviljelystrategian kasvutavoitteisiin ja kasvatuspaikkoja tarvitaan Suomen mittakaavassa vähemmän, Kankainen kertoo.
Hankkeen aikataulu
Tavoitteena on, että YVA-ohjelmavaihe saadaan vietyä päätökseen kesäkuun 2022 loppuun mennessä. Selostusvaiheen kuuleminen sijoittuu alustavan aikataulun mukaan alkuvuoteen 2023. YVA-prosessin jälkeen hanke voi edetä lupavaiheeseen.
– Tällä hetkellä ajatuksemme on, että Metsähallitus toimisi luvan hakijana. Kun hankkeelle on myönnetty tarvittavat luvat, on tavoitteena siirtää lupa sopimuksella edelleen kalankasvatusyritykselle, joka valikoidaan julkisella kilpailutuksella. Tällöin kalankasvatustoiminta alueella voisi alkaa keväällä 2025, Viisanen kertoo.
Lisää kotimaista kalaa
Valtioneuvoston hyväksymän Vesiviljelystrategian 2030 tavoitteena on, että Manner-Suomen vesiviljelytuotanto on vuoteen 2030 mennessä noussut 25 miljoonaan kiloon ja kasvatetun kalan kotimaisuusaste 28 prosentista 54 prosenttiin.
– Kasvatettu kala on ilmastopäästöjen ja rehutehokkuuden näkökulmasta tehokkain tapa tuottaa eläinproteiinia. Siksi sen tuotannon lisääminen valtion vesialuilla on tärkeä osa ilmastotyötämme, Viisanen sanoo.
Kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan tarjontaa ja osuutta kulutuksesta kestävällä tavalla. Kalan käytön lisäämisen tunnistettuja myönteisiä vaikutuksia ovat työpaikkojen ja toimeentulon lisääminen, ihmisten terveyden parantaminen ja ruokavalion ilmastovaikutusten pienentäminen.
Lisätiedot
Kaavoitusinsinööri Jani Viisanen, Metsähallitus, jani.viisanen@metsa.fi, 040 357 7209
Tutkija Markus Kankainen, Luonnonvarakeskus, markus.kankainen@luke.fi, 029 532 7687
Tietoa kalankasvatuksen tuotantoketjusta
Suomessa kalankasvatus muodostuu tyypillisesti tuotantoketjusta, jossa poikaset kasvatetaan sisämaassa, jonka jälkeen ne siirretään mereen. Noin 90 % tuotantomäärästä sijaitsee merellä ja noin 95 % tuotetuista kaloista on kirjolohia.
Merialueella kaloja kasvatetaan 1–2 kasvukautta riippuen siitä kuinka suuria poikasia mereen tuodaan kasvamaan ja mikä on tavoiteltu kalan loppukoko. Kasvatuskaudella tarkoitetaan sitä aikaa vuodesta, jolloin kalaa ruokitaan ja se kasvaa.
Kalan kasvu on riippuvainen veden lämpötiloista; tyypillisesti Etelä-Suomessa kasvatuskausi on toukokuusta loka-marraskuulle. Parhaiten kirjolohet kasvavat noin 15–17 celsiusasteen lämpötilassa. Kalojen ruokintaa vähennetään meriveden lämpötilan laskiessa tai noustessa ja kirjolohia ei käytännössä ruokita lainkaan, kun vesi on alle 4 tai yli 20 astetta. Näin ollen myöskään kuormitusta ei synny käytännössä lainkaan kasvatuskauden ulkopuolella tai lämpiminä kesäpäivinä.
Tietoa kalankasvatuksen ravinnekuormituksesta
Kalankasvatuksen merkittävin ympäristövaikutus aiheutuu ravinnekuormituksesta. Kalankasvatuksesta aiheutuvaa ravinnekuormitusta on saatu vähennettyä fosforin ja typen osalta lähes 70 % 1990-luvun alkuun verrattuna.
Kehitys johtuu paljolti ruokintamenetelmien tehostamisesta. Nykyään rehua menee vähemmän hukkaan ja uudet kalankasvatusrehut ovat laadultaan parempia sekä optimaalisia kalan kasvulle, jolloin kalat voivat hyödyntää rehua paremmin. Nykyaikaisten rehujen sisältämästä fosforista valtaosa on lisäksi kalalle käyttökelpoisessa muodossa, mistä syystä rehun kokonaisfosforipitoisuutta on voitu laskea.
Tietoa YVA-menettelystä
YVA-menettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä eikä ratkaista sitä koskevia lupa-asioita, vaan sen tavoitteena on tuottaa tietoa päätöksenteon perustaksi.
Nyt nähtäville asetetussa YVA-ohjelmassa esitetään hankkeen perustiedot, sen vaihtoehdot, YVA-menettelyn aikataulu, hanke- ja tarkastelualueiden nykytilan kuvaus, suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia arvioidaan ja millä menetelmillä arvioinnit tehdään sekä suunnitelma osallistumisen ja tiedottamisen järjestämisestä.
YVA-menettelyn toisessa vaiheessa laaditaan YVA-ohjelman ja siitä annettujen mielipiteiden ja lausuntojen sekä tehtyjen selvitysten perusteella YVA-selostus, jossa esitetään hankkeen ympäristövaikutukset, niiden merkittävyys sekä arvioitujen vaihtoehtojen vertailu ja haitallisten vaikutusten lieventämiskeinot. Yhteysviranomainen (ELY-keskus) tarkistaa YVA-selostuksen riittävyyden ja laadun sekä laatii tämän jälkeen perustellun pä