Metsissä on meneillään jokakeväinen jännitysnäytelmä, kun metsokukot virittäytyvät soidinmenoihinsa. Metsähallitus seuraa soitimia tarkalla silmällä, joten soidinpaikan läheisyydessä saattaa tavata myös metsäsuunnittelijan. Tämän kevään tarkastukset saadaan Etelä-Suomessa valmiiksi vapun jälkeen.
Valtion mailla on noin 2 500 paikkatietojärjestelmään merkittyä soidinpaikkaa, joista tarkastetaan keväisin satoja. Tavoitteena on selvittää metsojen soidinpaikkojen sijainti ja metsojen määrä sekä seurata metsätalouden vaikutuksia metson soidinpaikkojen säilymiseen. Yhden tarkastuskäynnin perusteella ei hylättyä soidinpaikkaa poisteta. Jos soidinpaikalla ei ole havaittu toimintaa kolmeen vuoteen, se voidaan poistaa järjestelmästä. Saatujen havaintojen pohjalta paikkatietoihin lisätään uusia soidinpaikkoja. Niitä löytyikin Etelä-Suomessa edellisvuotta enemmän.
Riistan ja erityisesti metson elinympäristöt huomioidaan tarkoin metsänhoidossa ja metsänkäsittelyn suunnittelussa.
– Minulla on suunnittelussa kohteita, jotka ovat laaja-alaista tiheäpuustoista harvennusmetsää. Niihin olen suunnitellut tarkoin valittuihin paikkoihin avohakkuita. Tavoitteena on, että saadaan metsolle sopivia soidinpaikkoja näille aukoille. Taimettumisen jälkeen voidaan metsää uudistaa vaiheittain taimikoiden ympäriltä ja näin vältytään metson elinympäristön liian suurista kertaluontoisista hakkuista, Metsähallituksen suunnittelija Matti Hiltunen Lieksasta kertoo.
Metsähallituksella on toimivia soidinalueita koskevat metsänkäsittelyohjeet. Metsänkäsittelyt toteutetaan siten, että soidinalue säilyy sopivan peitteisenä.
– Metson soidinalueiden laatua ylläpidetään lisäksi riistatiheikköjen avulla. Tiheiköt yhdistettynä sopivan harvaan puustoon ovat tärkeä osa metsolle suotuisaa elinympäristöä, kestävän kehityksen päällikkö Antti Otsamo toteaa.
Lisätietoja:
Metsähallitus Metsätalous Oy, kestävän kehityksen päällikkö Antti Otsamo, p. 040 719 7734.
Metsähallitus Metsätalous Oy, tiedottaja Keijo Kallunki, p. 040 536 2184