Julkaistu 18.4.2018

Metsot virittelevät soitimiaan

Kun metsokukot mittailevat reviirejään, seuraa myös Metsähallitus satojen metsojen soitimia. Metsätalouden suunnittelussa soidinalueet huomioidaan tarkasti.

Metsissä on alkamassa kevään odotetuin näytös. Ennen kuin lumipeitteeseen ilmestyneet pälviaukot ehtivät laajentua, alkavat metsokukot hakeutua soidinalueelleen. Samoihin aikoihin alkaa myös Metsähallituksen suunnittelijoiden ja metsureiden työ soidinalueiden sijainnin ja toiminnan kartoittamiseksi.

Valtion mailla on noin 2 500 paikkatietojärjestelmään merkittyä soidinpaikkaa, joista tarkastetaan vuosittain satoja. Tavoitteena on selvittää metsojen soidinpaikkojen sijainti ja metsojen määrä sekä seurata metsätalouden vaikutuksia metson soidinpaikkojen säilymiseen. Tietoja käytetään metsäsuunnittelun tukena. Seuranta tehdään metsoja häiritsemättä, mutta jos metsoista halutaan saada jälkien lisäksi myös ääni- tai näköhavaintoja, on metsään suunnattava aamun pikkutunneilla.

Metson soidinalueilla on erityisasema riistan elinympäristöjen hoidossa. Metsähallituksella on toimivia soidinalueita koskevat metsänkäsittelyohjeet, joiden tavoitteena on toteuttaa metsien käsittelyt niin, että soidinalue säilyy metsojen kannalta suotuisana.

Metsojen soidinalue on keskimäärin 300 hehtaarin suuruinen ja muodostuu useiden metsokukkojen elinalueista, soidinpaikoista ja kaiken keskellä olevasta ”tanssilavasta”, eli soidinkeskuksesta. Metsän käsittely suunnitellaan niin, että mitä lähempänä soidinkeskusta ollaan, sitä peitteisempänä metsän kuva pidetään ja sitä pienempiä ovat yksittäiset uudistusalat.

Myös metsänkäsittelyohjeiden toteutumisen laatua seurataan vuosittain. Vuoden 2017 laatuseurannan tulokset hakkuin käsiteltyjen metsojen soidinalueilta osoittavat, että ohjeistusta noudatetaan hyvin. Laatuvaatimukset täyttyivät kaikilla 23:lla seurannassa olleella alueella. Tulos jatkaa jo useamman vuoden hyvänä pysyneiden tulosten sarjaa.

Metson soidinalueiden laatu pyritään pitämään jatkossakin kiitettävänä esimerkiksi riistatiheikköjen määrää lisäämällä. Tästä hyötyy myös metso, sillä tiheiköt ovat tärkeitä osa metsolle suotuisaa elinympäristöä.

Lisätietoja:

Metsähallitus Metsätalous Oy, ympäristöasiantuntija Ann-Mari Kuparinen, p. 040 159 7044
Metsähallitus Metsätalous Oy, kehitys- ja ympäristöpäällikkö Antti Otsamo, p. 040 719 7734