Julkaistu 8.4.2022

Monipuolista suoaluetta ennallistetaan Paljakannevalla Vöyrin ja Kauhavan rajalla

Paljakanneva–Åkantmossen on laaja Natura 2000 -alue Vöyrin ja Kauhavan rajalla. Työt tehdään osana ympäristöministeriön käynnistämää Helmi-elinympäristöohjelmaa. Ennallistamistyön tekee koneurakoitsija. 

Ennallistaminen tehdään tukkimalla ojat kaivinkoneella, jonka tarkoituksena on estää veden virtaus ojalinjoja pitkin. Tukkiminen tehdään täyttämällä oja turpeella tai rakentamalla ojaan turpeesta patoja, joilla vettä ohjataan ojasta suolle. Ennen tukkimisia ojalinjoilta on raivattu tukkimistöitä haittaava puusto. Tukkimisen tavoitteena on saada vedet leviämään suolle ja vedenvirtaus palaamaan suolla lähemmäs tilaa ennen ojituksia. Toimenpiteitä tehdään valtion mailla.

Paljakannevan monipuolinen suoalue muodostuu keidas- ja aapasuo-osista. Pohjoisessa on kilpikeidasta ja viettokeidasta, eteläosa on pääosin karua Pohjanmaan aapasuota.

Miksi suota ennallistetaan?

Metsähallituksen Luontopalvelujen käynnistämällä ennallistamisella pyritään mahdollistamaan Paljakannevan palautuminen vähitellen luonnontilaan. Suon pohjoisosan ojitettuja reuna-alueita ennallistetaan parhaillaan ja työt saadaan valmiiksi huhtikuun puoliväliin mennessä, viikolla 15. 

Ennallistamista tehdään luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Ojitus vaikuttaa suon vesitalouteen ja saa aikaan muutoksia, jotka johtavat suokasvillisuuden häviämiseen ja turpeenmuodostumisen loppumiseen. Ojittamisen myötä alkuperäinen luontainen kasvilajisto häviää ja alkaa korvautua metsälajeilla.

Ennallistaminen palauttaa suolle sen luonnollisen vesitalouden, myös soiden lajisto alkaa hiljalleen palata alueelle. Pidemmällä aikavälillä suosta tulee myös parempi hiilinielu, ja rehevöittävien ravinteiden valuminen soilta vesistöihin vähenee. Ennallistetut suot pidättävät vettä paremmin kuin ojitetut suot hilliten siten tulvahuippuja.

Suon virkistysarvo paranee ennallistamistöiden myötä. Karpalot ja hillat ilahduttavat marjastajia, ja maisema muuttuu helppokulkuisemmaksi ja kauniimmaksi, kun syvät suo-ojat vähenevät. Metsästäjille on iloa kanalinnuista, kun niiden poikue- ja elinympäristöt paranevat.

Ennallistaminen ja vesitalouden palauttaminen vaatii aktiivisia toimenpiteitä, sillä hoitamatta jätetty ojikko ei tavallisesti palaudu lähelle tilaa, jossa se oli ennen ojituksia. Madaltuneet ja osin tukkeutuneet ojat johtavat edelleen vesiä ja estävät veden leviämisen tasaisesti suolle.

Lisätietoja:

Suunnittelija Hanna Finne, Metsähallitus, Rannikon Luontopalvelut, puh. 040 632 4531, hanna.s.finne@metsa.fi

 Suunnittelija Jouni Elonen, Metsähallitus, Rannikon Luontopalvelut, puh. 040 839 7731, Jouni.Elonen@metsa.fi

Helmi-elinympäristöohjelman tunnus.