Metsähallituksen Luontopalvelujen seurantavastuulla olevien maakotkan ja tunturihaukan pesimätulos oli huono, muuttohaukan hyvä ja pohjoissuomalaisten merikotkien keskimääräinen.
Luontopalvelujen seurantavastuulla olevien petolintujen pesimätarkastuksesta on valmistunut raportti vuodelta 2018.
Maakotkan pesintätulos oli erittäin heikko koko esiintymisalueella. Huonoon tulokseen vaikutti eniten talven ja kevään huono ravintotilanne. Asuttuja reviirejä todettiin 368. Onnistuneita pesintöjä oli 92, joissa 108 rengastusikäistä poikasta.
Maakotkan levinneisyys on yhä selvästi pohjoinen, noin 90 prosenttia tunnetuista reviireistä sijaitsee poronhoitoalueella ja noin 80 prosenttia reviireistä Lapin maakunnassa. Pesivän maakotkakannan koko on 330–464 paria. Vuoden aikana löydettiin viisi uutta maakotkareviiriä. Vanhoilta reviireiltä löytyi kaikkiaan 29 uutta vaihtopesää.
Muuttohaukan pesintätulos oli hyvä, ja rengastusikäisiä poikasia todettiin 325. Kuiva ja lämmin touko-kesäkuu edesauttoi pesintöjen onnistumista. Asuttuja reviirejä oli 179, ja niistä 132 reviirillä pesintä onnistui. Rengastusikäisiä poikasia oli 325.
Muuttohaukan levinneisyysalue käsittää Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan. Tämän lisäksi yksittäisiä reviirejä on myös Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Pesivien muuttohaukkojen määrä on 275–323 paria. Vuoden aikana löytyi 15 uutta muuttohaukkareviiriä, ja ne kaikki löytyivät vanhalta levinneisyysalueelta.
Pohjois-Suomen merikotkien pesintätulos oli keskinkertainen. Asuttuja reviirejä oli 97, joissa onnistuneita pesintöjä 53. Rengastusikäisiä poikasia todettiin 72. Pohjois-Suomen pesivän merikotkakannan koko on 112–125 paria. Vuoden aikana löytyi neljä uutta merikotkareviiriä. Pohjois-Suomen merikotkat levittäytyvät uusille alueille ja uusia reviirejä voi löytyä mistä päin tahansa eikä vain isojen vesistöjen läheisyydestä.
Tunturihaukkojen pesintätulos oli huono. Tarkastuksissa todettiin 13 asuttua reviiriä ja neljä onnistunutta pesintää, joissa seitsemän poikasta. Myöhemmin syksyllä tuli tietoon havainto yhdestä lentopoikasesta, joten ilmeisesti jossain tuntemattomassa paikassa on ollut poikaspesä. Vähäinen riekkojen määrä on tärkein syy heikkoon pesintätulokseen. Pesivän kannan koko on 16–27 paria.
Pesätarkastuksia helikopterilla ja vapaaehtoisten voimin
Tunnetuista maakotkan reviireistä tarkastettiin 93%, merikotkan 91%, muuttohaukan 81% ja tunturihaukan 80%. Pesätarkastuksiin osallistui 32 vapaaehtoista rengastajaa, ja muita lintuihin liittyviä tietoja saatiin lisäksi noin 30 lintuharrastajalta tai muilta luonnossa liikkujilta.
Metsähallitus tarkasti yhä suuremman osan pesistä helikopteria käyttäen. Helikopterilla tarkastettiin yli 700 maakotkan, merikotkan, tunturihaukan ja muuttohaukan pesää Keski- ja Pohjois-Lapissa. Kotkien pesintätulosta käytetään porotalouden reviiriperustaisen petolintukorvausten määrittämiseen.
Lisätietoa
Ylitarkastaja Tuomo Ollila, puhelin 0400 241448, sähköposti tuomo.ollila(at)metsa.fi
- Petolinturaportti 2018 (julkaisut.metsa.fi)