Naalin suojelu on saanut 2,3 miljoonaa euroa rahaa EU:lta. EU:n Interreg-Aurora rahoituksen avulla viranomaiset, yliopistot ja luonnonsuojelujärjestöt Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa voivat jatkaa pitkään tehtyä naalin suojelutyötä.
Rahoitus varmistaa äärimmäisen uhanalaisen naalin suojelun eteen tehtävän työn Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa vuoden 2026 loppuun asti.
Nyt saadun rahoituksen avulla jatketaan onnistuneita suojelutoimia: naalin lisäruokintaa eli ruokinta-automaattien täyttöä erämaassa, naalin pahimman kilpailijan ketun metsästystä tunturialueella ja tarhassa kasvaneiden naalien vapautuksia luontoon. Ilman aktiivista suojelua naali uhkaa kadota Fennoskandian alueelta.
2000-luvun alussa naaleja oli Suomen, Ruotsin ja Norjan alueella 40–60 yksilöä. Naalien määrä on kasvanut tehtyjen suojelutoimien ansiosta noin 550 yksilöön.
– Tavoitteena on 1000 aikuista naalia vuonna 2035. Jotta määrään päästään, suojelutoimien pitää jatkua, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Tuomo Ollila Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo.
Metsähallituksen Luontopalvelut vastaa naalin suojelusta Suomessa.
Uusi asia suojelutyössä: naalien terveysseuranta
Uutena asiana naalin suojelussa tehdään tulevina vuosina naalien terveyden seurantaa.
– Seuraamme naalien tauteja ja loisia ulostenäytteiden avulla. Ruotsissa ja Norjassa on ollut tapauksia, joissa kapi on levinnyt ketuista naaleihin. Kapin seurauksena naalin kunto heikkenee ja pahimmillaan se johtaa eläimen kuolemaan. Koska ketut levittävät naaleihin tauteja, tulemme testaamaan myös metsästettyjä kettuja tautien varalta laboratoriossa, Ollila sanoo.
Metsähallituksen osuus EU-rahoituksesta on puoli miljoonaa euroa. Rahan avulla Metsähallitus jatkaa naalin lisäruokintaa, metsästää kettuja alueella, tekee kannan seurantaa ja kerää naalien terveyteen liittyviä näytteitä.
Tunturialueella roskaamiseen puututaan aktiivisella viestinnällä
Myös ihmisen toiminta on uhka naalille. Tunturialueella ihmisen luontoon jättämät ruuantähteet ovat uhka naalille, koska ruuantähteet syö usein naalin pahin kilpailija kettu.
– Tulemme tekemään aktiivista valistustyötä asiassa tulevien vuosien aikana. Tavoite on saada sekä tuntureilla asuvat paikalliset ihmiset että retkeilijät toimimaan jätteiden kanssa järkevästi. Kettu hyötyy esimerkiksi kalastajien maastoon jättämistä kalanjätteistä tai liikenteessä kuolleiden eläinten ruhoista, ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen WWF:ltä sanoo.
WWF Suomi tukee Metsähallituksen tekemää naalin suojelutyötä Suomessa.
Fakta: naalin suojelu Fennoskandian alueella
- Pitkään jatkuneen suojelutyön ansiosta Suomessa todettiin 25 vuoden tauon jälkeen ensimmäinen naalipesintä vuonna 2022. Viime vuonna naali pesi Suomessa neljään eri pesään.
- EU-rahoitteisen Felles Fjellrev – Together for the Arctic fox -hankkeen toiminta-alue käsittää lähes koko naalin levinneisyysalueen Fennoskandiassa.
- Naalit liikkuvat välittämättä valtakunnan rajoista. Siksi naalikannan seurantakin vaatii maiden välistä yhteistyötä ja tietojen vaihtoa. Hankkeessa seurataan naalien liikkumista GPS-lähettimien, DNA-näytteiden ja riistakamerojen avulla. Saadun tiedon avulla voidaan arvioida suojelutoimien vaikutusta, esimerkiksi norjalaisten vapauttamien naalien liikkumista Suomessa ja Ruotsissa.
- Naali on yksi IUCN:n (Kansainvälisen luonnonsuojeluliitto) kymmenestä ilmastonmuutoksen lippulaivalajista. Ilmastonmuutos vaikuttaa kielteisesti naalin tärkeimpään ravintoon, sopuliin ja ihminen edistää toimillaan naalin pahimman kilpailijan ketun lisääntymiseen tuntureilla. Hankkeessa kettuja vähennetään kohdennetulla metsästyksellä.
- Muita hankkeessa tehtäviä toimia ovat naalien lisäruokinta tunturialueella, naalien ja kettujen terveysseuranta ja tarvittaessa tautien hoito.
Lisätietoja:
Metsähallitus,Luontopalvelut: luonnonsuojelun erityisasiantuntija Tuomo Ollila, p. 0400 241 448
WWF Suomi: ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen, p. 0400 168 939
Länsstyrelsen Norrbotten: Felles Fjellrev – Together for the Arctic fox (lansstyrelsen.se)
