Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa varmistettiin viime vuonna 83 naalin pesintää ja ainakin 357 syntynyttä naalinpentua, kertoo tuore raportti. Pesintöjä oli noin puolet vuoden 2022 määrästä. Suurin syy pesintöjen laskuun oli naalin luontaisen ravinnon, myyrien ja sopuleiden, vähyys osassa pesimäalueita. Suomessa pesimävuosi oli onnistunut, kun pesintöjä löytyi 4 ja pentuja syntyi 25.
Suomen, Ruotsin ja Norjan naalin pesintöjen kokonaismäärä oli vuonna 2023 puolet sitä edeltävän vuoden ennätyksellisestä 164 pesinnästä, raportti kertoo. Viime vuonna pesintöjä oli 83, joista 40 oli Ruotsissa, 39 Norjassa ja 4 Suomessa. Keskimäärin pentuja syntyi viime vuonna 4,3 yksilöä per pesintä, kun vuonna 2022 keskiarvo oli 4,6.
Pesintöjä havaittiin vähemmän etenkin alueilla, joissa naalin pääravintonaan käyttämiä myyriä ja sopuleita oli vähäisesti.
– Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa oli runsaasti niin myyriä ja sopuleita ja sitä myöten naalipentueitakin, mutta etelämpänä Norjan ja Ruotsin tuntureilla oli jyrsijöiden pohjavuosi ja siksi myös vähän naalipentueita. Naalipentueiden ja pentujen määrä on suoraan riippuvainen myyrien ja sopulien määrästä: huonoina sopulivuosina naaleilla on vähän ja pieniä pentueita, hyvinä vuosina vastaavasti paljon ja isoja pentueita, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Tuomo Ollila Metsähallituksen Luontopalveluista.
Vaikka pentueita olikin viime vuonna vähän, naalikannan kehitys on ollut pidemmällä tähtäimellä hyvin positiivista ja Fennoskandian aikuisten naalien kanta on kasvanut 2000-luvun vaihteen 40–60 yksilöstä 564 yksilöön.
0 Vaikka vuoden 2023 pesimätulos oli naalin eteläisillä esiintymisalueilla selvästi edellisvuotta heikompi, pidemmällä tähtäimellä kanta on kasvanut erityisesti niillä alueilla, joilla on tehty tehokkaita suojelutoimia. Näillä alueilla tapahtuneen kannan kasvun seurauksena naalit ovat asuttaneet myös uusia alueita. Tämä korostaa pitkäjänteisen suojelutyön jatkuvuuden tärkeyttä, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.
Tarhanaaleja ei vapautettu
Vuonna 2023 ei vapautettu luontoon tarhalla syntyneitä, luonnonkantaa edustavia naaleja. Aiempina vuosina vapautettuja naaleja on kuitenkin nähty myös viime vuonna niin Suomessa kuin naapurimaissa Suomen lähialueiden tuntureilla. Aiemmat vapautukset ovat olleet merkittävä tekijä naalin palaamisessa Suomen pesimälajistoon.
– Viime vuonna kerättyjen dna-näytteiden perusteella Suomessa oli neljä vuonna 2022 vapautettua naalia ja yksi vuonna 2021 vapautettu naali. Kaksi vapautettua naarasta tuotti myös pentuja Suomeen. Tämä korostaa, kuinka tärkeää on vapauttaa luonnonkantaa edustavia naaleja myös pohjoisille alueille”, Ollila sanoo.
Metsähallituksen Luontopalvelut vastaa naalikannan seurannasta ja käytännön suojelutoimista Suomessa. WWF tukee sekä seurantatyötä että käytännön suojelutoimia, kuten naalin ruokinta-asemien ylläpitoa Tunturi-Lapissa. Kesällä 2022 pitkäjänteinen suojelutyö tuotti tulosta, kun naali pesi Suomessa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1996.
Kolmen Pohjoismaan yhteistyö naalin suojelemiseksi lisääntyy edelleen. Yhteisen raportin lisäksi valmistella on maiden yhteinen naalin suojeluohjelma, jossa tullaan määrittelemään lajin suojelun tavoitteet ja keinot tuleviksi vuosiksi.
Kesän 2023 pesimätilastot löytyvät Ruotsin, Norjan ja Suomen yhteisestä raportista, jonka tekemisessä Suomi on mukana nyt toista kertaa. Raportissa kerrotaan naalikannan seurantatyöstä ja sen tuloksista.
Lisätiedot:
luonnonsuojelun erityisasiantuntija Tuomo Ollila, Metsähallitus, Luontopalvelut: puh. 0400 241 448, tuomo.ollila@metsa.fi
ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen, WWF Suomi: puh. 0400 168 939, petteri.tolvanen@wwf.fi
