Stephen Venn harppoo hitaasti läpi saaren limparetta keskellä Oulankajokea. Katse viistää maata, välillä haavi biologin kädessä heilahtaa. Venn ja hänen työparinsa Jonna Kelja ovat tutkineet koko kesän Koillismaan ainutlaatuisten tulvaniittyjen tilaa. Niityt ja muut perinnebiotoopit ovat yksi maamme uhanalaisimmista luontotyypeistä, ja samalla muun muassa monen pölyttäjähyönteisen koti.
Metsähallituksen Luontopalvelut tutkii tänä kesänä tarkkaan Kuusamossa Oulanka- ja Kitkajoen sekä Posion Korouoman tulvaniittyjen luonnon tilaa. Tulvaniityt itsessään ovat Suomen mittapuussa harvinaisia ja niityt luontotyyppinä ovat vähentyneet hälyttävästi. Viimeisimmässä luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa v. 2018 lähes kaikki niittytyypit luokitettiin kaikkein korkeimpiin uhanalaisuusluokkiin.
Oulangan tulvaniityistä osa on ollut hoidon piirissä eli niitä on niitetty. Pisimpään hoidossa olleita niittyjä on niitetty säännöllisesti jo 25 vuoden ajan. Nyt katsotaan, kuinka hoito on tepsinyt.
– Olemme nyt tutkineet reilusta 60 kohteesta yli 50. Kyllä jo tämän perusteella voi sanoa, että täällä on yllättävän paljon kohteita, joista löytyy huomionarvoisia kasvilajeja, kuten keto-, aho-, suikea- ja pohjannoidanlukko, pulskaneilikka, tataarikohokki, kertoo biologi Stephen Venn. Jo kymmeniä vuosia Suomessa asunut Venn on niittyluonnon erityisasiantuntija.
Ilman aktiivista hoitoa eli raivausta, niittoa tai laidunnusta, perinnemaisemat kasvavat vähitellen umpeen ja metsittyvät, niille luonteenomainen lajisto katoaa ja monimuotoisuus vähenee. Perinteisen laidunnuksen ja niittokulttuurin voimakkaasti vähennyttyä perinnebiotooppien määrä maassamme on romahtanut. Näissä elinympäristöissä elää neljännes kaikista Suomen uhanalaisista lajeista, muun muassa suuri osa Suomen uhanalaisista päiväperhosista ja mesipistiäisistä. Perinnebiotoopeilla on myös merkittäviä maisema- ja kulttuuriperintöarvoja.
Jo hoidettujen kohteiden lisäksi Stephen Venn kollegoineen on löytänyt Oulangalta ja Korouomalta myös useita potentiaalisia uusia niittykohteita, joita Metsähallituksen Luontopalvelut voisi ottaa hoidon piiriin.
– Olemme löytäneet useita kohteita, joissa on pieniä laikkuja mesikasvillisuutta, mutta jotka kuuset ovat miltei täysin vallanneet. Myös toisia, joista on raivattu viime vuosina samanlaista puustoa pois ja nyt mesikasvillisuus on tullut hienosti taas esiin. Nämä jälkimmäiset olivat jo täynnä pörriäisiä, Venn kuvailee.
Koillismaan niittyinventoinnit ovat osa ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmaa. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa maamme uhanalaisista luontotyypeistä.
Lisätietoja:
Stephen Venn, Metsähallituksen Luontopalvelut, stephen.venn@metsa.fi, p. 0206 39 4119