Julkaistu 25.7.2018

Niukka ruokapöytä on johtanut maakotkien huonoon pesintätulokseen

Kesän pesätarkastuksissa on todettu noin 380 asuttua maakotkareviiriä. Pesintätulos oli heikko lähes koko maakotkan levinneisyysalueella, vain osassa Itä-Lappia se oli hieman parempi. Syy heikkoon pesintätulokseen on huono ravintotilanne, erityisesti kanalintujen vähäinen määrä.

Vajaan kuukauden ikäinen maakotkan poikanen. Kuva: Juha Haikola

Pesintätuloksen vaihtelu on maakotkalla normaalia ja joskus peräkkäisten vuosien välillä voi olla suuriakin eroja. Esimerkiksi vuonna 2010 todettiin koko maassa yhteensä 83 poikasta ja seuraavana vuonna 2011 yhteensä 239 poikasta

Tänä vuonna tarkastuksissa on todettu 86 onnistunutta pesintää ja niissä kaikkiaan 101 rengastusikäistä poikasta

Suomessa tunnetaan 543 maakotkareviiriä ja niistä asuttuina viimeisen viiden vuoden aikana on ollut noin 450 reviiriä. Tunnetuista reviireistä noin 80 prosenttia on vanhan Lapin läänin alueella ja noin 90 prosenttia poronhoitoalueella. Vuoden 2018 aikana on löydetty viisi uutta maakotkareviiriä. Maakotkien leviämisestä etelää kohti kertoo, että uusista reviireistä neljä löytyi maakotkan levinneisyyden eteläosasta.

Metsähallitus maksaa ilmoittajalle seurannalle aiemmin tuntemattomasta maakotkan pesästä 100 euron löytöpalkkion.

Maakotkien pesätarkastuksista ja maakotkan porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen reviiriperusteisen korvausjärjestelmän vaatimista töistä vastaa Metsähallitus. Huomattavan osan maastotöistä tekevät ympäristöministeriön tähän tehtävään valtuuttamat vapaaehtoiset lintuharrastajat.

Maakotkan pesimätulos taulukkona

Lisätietoja:
ylitarkastaja Tuomo Ollila, Metsähallitus, tuomo.ollila(at)metsa.fi, p. 0400 241448