Nuuksion kansallispuisto täyttää 30 vuotta tänä vuonna. Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin alueella sijaitseva kansallispuisto on Suomen kolmanneksi suosituin kansallispuisto ja ainutlaatuinen luontoaarre Uudellamaalla. Kolmikymppisiä juhlitaan monin tapahtumin ja 26.1. alkava Lux Nuuksio tuo valoa talveen.
Nuuksio tarjoaa laajan valikoiman mahdollisuuksia ulkoiluun ja luontoliikuntaan, omatoimisesta retkeilystä luontomatkailuyrittäjien tarjoamiin moniin palveluihin ympäri vuoden. Juhlavuoden aikana järjestetään laajasti tapahtumia, esimerkiksi tammi-helmikuun vaihteen Lux Nuuksio -valotapahtuma, maaliskuussa Sauna Weekend, elokuussa eräkokkailun MM-kisat, ulkoilmatapahtuma Noux Fest ja Suomen luonnon päivä sekä syyskuussa Nuuksio Classic Trail Maraton. Suomen luontokeskus Haltian Retkilauantai-tapahtumissa jaetaan jokaisen kuukauden ensimmäisenä lauantaina ideoita ja opastusta retkeilyyn kuukausittain vaihtuvalla, ajankohtaisella teemalla.
Tietoja tapahtumista päivittyy Visit Espoon sivuille:
https://tapahtumat.visitespoo.fi/fi-FI/topic/652510776885d27b746b4342?mode=event&count=9
ja Suomen luontokeskus Haltian sivuille: www.haltia.com.
Kuutamoritarin tehtävä johdatti töihin Nuuksioon
Kenttämestari Teemu Laine tuli ensimmäisen kerran töihin Metsähallitukseen ja Nuuksioon kuutamoritariksi eli opastamaan viikonloppuretkeilijöitä kesällä 2000. Opiskelun ja harjoittelun jälkeen Laine on työskennellyt Nuuksiossa ja pääkaupunkiseudun luontokohteissa lähes 20 vuoden ajan. Laine korostaa Nuuksion pysyvyyttä: kansallispuisto tarjoaa edelleen samaa rauhaa ja luontoelämystä.
– Isossa kuvassa Nuuksion tilanne menee koko ajan paremmaksi ja luonnontilaisuus lisääntyy, koska kansallispuiston perustamisesta ja suojelun alkamisesta kuluu entistä enemmän aikaa. Vaikka kävijöitä on paljon, niin pääpiirteet ovat pysyneet samana. Niin moni paikka on pääkaupunkiseudulla muuttunut aivan täysin, mutta täällä menen edelleen saman metsälammen äärelle ja samoihin maisemiin. Mistä muualta saa samaa pysyvyyttä, kuin suojellusta luonnosta nykyisin? pohtii Laine.
Nuuksion tunnettuus ja suosio on lisääntynyt paljon vuosien aikana. Vuonna 2022 Nuuksiossa käytiin 307 000 kertaa.
Haukkalammen alue on suosituin portti kansallispuistoon, mutta kansallispuiston reiteille pääsee myös useasta muusta suunnasta. Nyt toiseksi eniten Nuuksioon suunnataan Haltian ja Haukkalammen yhdysreitiltä, joka lähtee luontokeskuksesta. Seuraavaksi suosituimmat lähtöpisteet ovat Kattila ja länsiosassa sijaitseva Klassarinkierros.
– Retkeilykauden pituus on laajentunut. Esimerkiksi fatbike-pyöräily on aikaistanut kautta keväällä ja pidentänyt syksyllä. Nykyisin koko sulan maan kausi on suosittua aikaa. Nuuksion suosituimmilla alueilla saattaa olla ruuhkaa kevään ja alkusyksyn viikonloppuina, mutta eniten kävijöitä on kuitenkin heinä- ja elokuussa, jolloin on myös paljon turisteja reiteillä.
Ainutlaatuinen luontokokonaisuus – järviä, puroja, metsää, soita
Nuuksion kansallispuisto on eteläisimmän Suomen tärkein metsäluonnon suojelualue ja perustettu vuonna 1994 uusmaalaisen saloluonnon suojelemiseksi. Nuuksio on luonnoltaan monimuotoista järviylänköä ja korkeimmiltaan maisemia voi ihailla 110 metrin korkeudelta merenpinnasta.
Metsähallituksen Luontopalvelut on kartoittanut ja hoitanut Nuuksion monimuotoista luontoa eri toimenpitein. Kansallispuistossa on pidetty yllä metsäpalojatkumoa, jolla on turvattu palaneesta puusta riippuvaisten ja hyödyntävien lajien elinmahdollisuuksia. Soita, lehtoja, metsiä ja perinneympäristöjä on hoidettu ja ennallistettu 1035 hehtaaria.
Nuuksion kansallispuistossa on hienoa metsäluontoa, järviä ja puroja ja soita sekä linnustollisesti ja kasvistollisesti erittäin arvokas Matalajärvi. Kaikkiaan Nuuksion kansallispuistossa sijaitsee yli 80 pientä järveä ja lampea. Nuuksion suurin suo on luonnontilainen, vanhojen metsien kehystämä Soidinsuo.
Nuuksion kansallispuiston metsälajit ovat riippuvaisia laajoista, häiriöttömistä metsäalueista, kolopuista ja lahopuusta. Metsäympäristön asukkeja ovat muun muassa metsäkanalinnut, pöllöt ja tikat, käävät ja sammalet. Kovakuoriaisista välkekauniaisesta tunnetaan vain muutamia havaintoja Suomesta, joista kaksi on Nuuksiosta. Nuuksion soilla ja lammilla elää häiriötöntä elinympäristöä vaativia lajeja, kuten kaakkuri.
Kansallispuiston tunnuseläin on liito-orava. Liito-oravakanta on yksi tiheimmistä Suomessa, ja Nuuksion alueelta on löydetty lähes 200 metsikköä, jotka on todettu liito-oravan asuttamiksi.
Matalajärvi on tärkeä pesimäalue esimerkiksi pikku-uikulle, mustakurkku-uikulle ja laulujoutsenelle. Järvi on myös etelärannikon parhaimpia vesilinnuston muutonaikaisia levähdysalueita. Myös muun muassa lähteiden ja lähteisten purojen laji etelänkoipikorri, hentonäkinruoho ja viitasammakko kuuluvat Matalajärven suojeltaviin lajeihin.
Tiesitkö?
- Metsähallitus hoitaa kaikkia Suomen kansallispuistoja.
- Metsähallitus on päivittänyt Nuuksion hoidon ja käytön suunnitelmaa, joka yhteensovittaa aluetta koskevat erilaiset tavoitteet ja käyttötavat tulevaisuuteen. Suunnitelman teossa on ollut mukana paljon sidosryhmiä, harrastajia, yrittäjiä, järjestöjä ja alueen asukkaita sekä kartoitettu Nuuksion luonnon tilannetta. Lue lisää: Nuuksion kansallispuiston hoidon ja käytön suunnittelu
- Juhlavuoden arvoja ovat 1. huomaavaisuus luontoa ja kanssaretkeilijöitä kohtaan, 2. ylpeys ja kiitollisuus yhteistyöstä ja kansallispuistosta 3. yhdenvertainen mahdollisuus hyvinvointiin ja terveyteen luontoyhteyden kautta ja 4. Nuuksion arvokkaiden luontoarvojen esilletuominen.
- Juhlavuodelle on oma logo, joka löytyy tiedotteen liitteestä. Juhlavuoden tunnelmia voi jakaa sosiaalisessa mediassa hastagillä #nuuksio30
- Julkisilla liikennevälineillä pääsee Nuuksion moneen osaan: https://www.luontoon.fi/nuuksio/saapuminen
- Sana Nuuksio muistuttaa saamen kielen sanaa joutsen (njukca).
- Nuuksion ruotsinkielinen nimi Noux on 1500-luvulta peräisin oleva kylännimi
- Lue lisää: www.luontoon.fi/nuuksio
Lisätietoja:
tiimivastaava Liisa Neuvonen, Metsähallitus, Luontopalvelut: liisa.neuvonen@metsa.fi, puh. 040 8099469
kenttämestari Teemu Laine, Metsähallitus, Luontopalvelut: teemu.laine@metsa.fi, 040 7634429