Natura 2000 -verkostoon kuuluvat Östersundomin lintuvedet Helsingin itärajalla ovat arvokkaita lintujen pesimä- ja ruokailualueita sekä muutonaikaisia levähdysalueita. Itämeren rehevöitymisen ja rantalaidunnuksen päättymisen myötä järviruo’on määrä on lisääntynyt voimakkaasti suojelluilla lahdilla. Ruovikoituminen, yhdessä rantojen muun umpeenkasvun kanssa on muuttanut lintulajistoa. Esimerkiksi kahlaajalintujen määrät ovat vähentyneet.
Nyt Helsingin kaupunki on ryhtynyt kunnostamaan Östersundomin lintuvesiin kuuluvaa Bruksvikenin aluetta. Kunnostustöihin sisältyy ruovikkoalueen koneellista niittoa ja laidunnusta. Ruovikkoa on niitetty jo tänä vuonna. Ranta-alueilla on tarkoitus raivata puustoa avoimien ja puustoisten perinnebiotooppien kunnostamiseksi.
Ranta-alueiden kunnostustyöt ja laidunaitojen rakentaminen on suunniteltu aloitettavaksi vuonna 2021.
– Tällä hetkellä etsimme alueelle maaseutuyrittäjää, joka toisi eläimensä tänne tekemään arvokasta luonnonhoitotyötä kesäkaudeksi. Kiinnostuneet voivat olla meihin yhteydessä, vinkkaa ympäristösuunnittelija Kalle Meller Helsingin kaupungin ympäristöpalveluista.
Östersundomin lintuvesien kunnostustöitä on suunniteltu yhteistyössä alueen suurimman maanomistajan Helsingin kaupungin, Metsähallituksen Luontopalvelujen ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa. Metsähallituksen Luontopalvelut on laatinut Bruksvikenille toimenpidesuunnitelman osana Lumovoimaa! -hanketta.
– Kunnostustyöt aloitettiin elokuussa niittämällä ruovikkoa Bruksvikenin lisäksi samaan Natura 2000 -alueeseen kuuluvilla Torpvikenin ja Kapellvikenin lahdilla. Koneelliset niitot ovat osa Helmi-elinympäristöohjelmaa, Meller kertoo.
– Linnut ovat löytäneet niitetyt alueet ilahduttavasti jo tänä syksynä. Rantaniityltä on havaintoja muun muassa äärimmäisen uhanalaisista suokukoista ja pikkusirreistä. Avoimet alueet ja suuret lintumäärät ovat houkutelleet paikalle myös petolintuja, kuten suohaukkoja ja harvinaisia haarahaukkoja, sanoo suojelubiologi Antti Below Metsähallituksen Luontopalveluista.
Niitto, laidunnus ja hakamaiden kunnostus luo elintilaa monille lajeille
– Ruovikon niittomurskaus laidunnuksen alkuvuosina nopeuttaa matalamman niittykasvillisuuden palautumista. Matalakasvuiset merenrantaniityt ovat tärkeitä elinympäristöjä monelle vaateliaalle putkilokasville, hyönteiselle sekä linnuista esimerkiksi kahlaajille ja sorsalinnuille, kertoo suojelubiologi Martina Reinikainen Metsähallituksen Luontopalveluista.
Niiton ja laidunnuksen lisäksi kunnostetaan rantojen avoimia ja puustoisia perinnebiotooppeja, joilta harvennetaan tiheää puustoa. Hoidot hyödyttävät alueen umpeenkasvusta kärsivää niitty- ja ketolajistoa. Tulevaisuudessa esimerkiksi nyt harvalukuisina esiintyvät ahopäivänkakkara, kissankello ja peltovirvilä saavat lisää elintilaa. Linnuista avointen niittyjen ja puustoisten alueiden mosaiikkia suosii mm. pikkulepinkäinen, joka on umpeenkasvun myötä vähentynyt alueella. Puiden kaulaamisella ja tekopökkelöillä tuotetaan lisää lahopuuta tikoille ja pölyttäjähyönteisille. Luonnonsuojelualueen luonnontilaisen kaltaisiin metsiin ja rantoja ympäröiviin tervaleppälehtoihin ei laidunnuksen lisäksi pääsääntöisesti suunnitella muita hoitotoimia.
Lumovoimaa! Luonnonsuojelualueet maaseudun yrittäjien tulonlähteeksi on Metsähallituksen Luontopalvelujen ja ProAgria Etelä-Suomi ry / Maa- ja kotitalousnaisten yhteishanke, jonka tavoitteena on lisätä luonnonsuojelualueiden niittyjen ja hakamaiden hoitoa. Hankkeessa ideoidaan uusia työmahdollisuuksia maatalousyrittäjille ja etsitään myös uusia laidun- tai niittokohteita Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen luonnonsuojelualueilta. Karjan lisäksi kohteilla tarvitaan yrittäjiä, jotka esimerkiksi niittävät ruovikoituneita alueita tai raivaavat puita ja pensaita.
Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet Natura 2000 -kohde (ymparisto.fi)
Tärkeät lintualueet – Bruksviken (Helsingin karttapalvelu, kartta.hel.fi)
Lisätietoja antavat:
Ympäristösuunnittelija Kalle Meller, Helsingin ympäristöpalvelut, p. 09 310 24136
kalle.meller(at)hel.fi
Suojelubiologi Martina Reinikainen, Metsähallitus, p. 040 1932058, martina.reinikainen(at)metsa.fi
Suojelubiologi Antti Below, Metsähallitus, p. 020 6394325, antti.below(at)metsa.fi