Päijänteen kansallispuiston arkeologisia kohteita inventoitiin syyskuussa. Edellinen inventointi oli tehty vuonna 2009 ja nyt oli aika tehdä päivitysinventointi, jossa suojeltujen muinaisjäännösten kunto tarkastettiin. Inventointi toteutettiin osana Luontokohteiden kulttuuriperintö eläväksi -hanketta, jossa inventoinnin tuloksia hyödynnetään esimerkiksi aineistojen ja tietopakettien tuottamisessa alueen yrittäjille. Inventoinnin teki Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut.
Kansallispuiston geologia ja Päijänteen vesistöhistoria ovat vaikuttaneet alueen maankäyttöön ja määrittävät mistä sen jälkeensä jättämiä jäänteitä on löydettävissä. Aluetta halkoo kaksi harjumuodostumaa, Pulkkilanharju ja Kelventeen harjujakso, jotka ovat houkutelleet asukkaita jo mesoliittisella kivikaudella eli 8000–5200 ennen ajanlaskun alkua.
– Päijänteen lasku-uoma oli alkujaan luoteeseen, missä maankohoaminen on nopeinta. Kivikaudella vesistö kallistui ja sen eteläosat tulvivat ennen Heinolanharjun puhkeamista ja Kymijoen syntymistä noin 6900 vuotta sitten. Päijänteen vanhimmat asuinpaikat, kuten Lietsaaren asuinpaikka, jäivät silloin tulvien alle, kertoo arkeologi Tanja Tenhunen Metsähallituksen Luontopalveluista.
Veden läheisyys ja hyvät vesireitit olivat ihmisille hyvin tärkeitä lähes koko esihistoriallisen ajan. Päijänteen kansallispuiston alue tarjosi kalastukseen ja metsästykseen erinomaisen ympäristön. Puiston alueelta on löytynyt varhaismetallikautisia asuinpaikkoja ja hautoja, lapinraunioita, jotka rakennettiin kallioille veden äärelle. Historiallisen ajan vesiliikenteestä taas kertovat rantakallioilla olevat kummelit, jotka ovat saattaneet seisoa paikoillaan yli sata vuotta.
Suurimpana löytöryhmänä ovat kuitenkin historiallisen ajan maankäyttöön liittyvät kohteet, kuten kaski- ja peltoalueet nauriskuoppineen sekä hiilimiilut ja tervahaudat. Alueella ei ole historiallisena aikana ollut kiinteää asutusta muutamaa torppaa lukuun ottamatta. Lukuisat arkeologiset kohteet liittyvät siis lähikylien ja torppien elämänmenoon.
Luontokohteiden kulttuuriperintö eläväksi -hanke
Luontokohteiden kulttuuriperintö eläväksi -hankkeen tavoitteena on vahvistaa luontoon ja kulttuuriin liittyvän liiketoiminnan elinvoimaisuutta ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Hankkeessa kootaan Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen keskeisiin luontokohteisiin liittyvää kulttuuriperintötietoa ja kehitetään siihen liittyvää tuotteistamista sekä lisätään kohteiden ja palvelujen näkyvyyttä.
Hankkeen toteuttavat yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulu ja Metsähallituksen Luontopalvelut.
Hankeaika on 1.1.2022–31.03.2024. Hankkeen rahoittaja on Maaseuturahasto.
Lisätietoja
Arkeologisesta inventoinnista lisätietoja antaa:
arkeologi Tanja Tenhunen, Metsähallitus, Luontopalvelut: 040 7075 631, tanja.tenhunen@metsa.fi
Erikoissuunnittelija Titta Jylhänkangas, Metsähallitus, Luontopalvelut: 040 6725431, titta.jylhankangas@metsa.fi