Metsähallituksen Lapin Luontopalvelut on laatimassa Pallas–Yllästunturin kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmaa, joka ohjaa toimintaamme seuraavan kymmenen vuoden ajan. Kaikilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä nyt valmisteluvaiheessa. Keräsimme palautetta sekä verkkokyselyllä että helmikuussa neljässä yleisötilaisuudessa.
Yleisötilaisuudet kokosivat kaikkiaan noin 100 osallistujaa. Tilaisuuksissa saatiin arvokasta tietoa paikallisten asukkaiden näkemyksistä ja esim. luontaiselinkeinojen huomioimisen tärkeydestä.
Verkkokysely yllätti suosiollaan
Verkkokyselyssä vastauksia saatiin kahden kuukauden aikana ennätykselliset 1 100 kpl. Vastaajista oli naisia 55 %. Noin 90 % vastaajista oli työikäisiä, eläkeikäisiä oli 8 % ja nuoria 2 %.
Kyselyn eräs tavoite oli tarjota muualla Suomessa asuville kansallispuiston kävijöille mahdollisuus saada näkemyksensä mukaan suunnitteluun. Tavoitteessa myös onnistuttiin, sillä 88 % vastaajista oli muita kuin paikallisia. Vastausmäärissä kymmenen kärkipaikkakuntaa olivat Helsinki, Kolari, Rovaniemi, Oulu, Tampere, Kittilä, Muonio, Espoo, Jyväskylä ja Turku.
Liikkumistavoista kansallispuistossa suosituimpia olivat kävely (91 % vastaajista), hiihto (65 %), pyöräily (52 %), lumikenkäily (34 %) ja juoksu (19 %). Pyöräilyn osuus on suurempi kuin vuonna 2021 julkaistussa kävijätutkimuksessa. Ovatko pyöräilijät aktivoituneet muita enemmän vastaamaan kyselyyn? Tulos kertonee varmaan ainakin sen, että pyöräilyn suosio on koko ajan vahvasti nousussa. Kävely on kaikissa ikäluokissa suosituin liikkumistapa. Mitä vanhempi vastaaja, sen todennäköisemmin hän suosi kävelyä ja hiihtoa. Pyöräily on hiihdon kanssa suunnilleen yhtä suosittua ikäluokkaan 46–55 vuotta asti. Sitä vanhemmissa ikäluokissa pyöräilyn suosio selvästi laskee ja hiihdon suosio nousee.
Viiteryhmittäin tarkasteltuna ylivoimaisesti eniten oli retkeilijöitä tai ulkoilijoita (59 %). Muita hyvin edustettuja viiteryhmiä olivat paikalliset asukkaat, vapaa-ajan asunnon omistajat, yrittäjät, kalastajat ja metsästäjät. Tässä kohdassa vastaajan oli mahdollista valita useampia viiteryhmiä (esim. paikallinen ja retkeilijä). Yli puolet vastaajista kertoi käyvänsä useita kertoja vuodessa Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa. Vähintään kerran vuodessa käyviä oli viidesosa ja muutaman vuoden välein käyviä 13 %.
Kansallispuistolle tärkeimpien arvojen listalle nousivat vahvasti luontoon liittyvät asiat: luontotyypit, erämaisuus, luonnon- ja kulttuurimaisemat, uhanalaiset lajit ja ekosysteemit. Niiden lisäksi ääniä saivat runsaasti virkistyskäyttö, paikalliskulttuuri sekä luonto-opastus ja ympäristökasvatus.
Kyselyn osana oli mahdollisuus kartalle merkitsemällä esittää uutta reittiä tai retkeilyrakennetta tai vastaavasti sai esittää jonkin reitin tai rakenteen poistamista. Kartalla oli myös mahdollista kertoa kohteesta, johon liittyi jokin ongelma. Karttakohteiden esitysmahdollisuus tuotti kaikkiaan 458 vastausta. Eniten tuli esityksiä uusista kohteista, 306 kpl. Poistettavia kohteita esitettiin ainoastaan 34 kpl. Erilaisia ongelmakohteita saatiin tietoon kaikkiaan 118 kpl. Suunnittelutyön seuraavassa vaiheessa kaikki karttaesitykset tutkitaan, ja määritellään, mitkä niistä on syytä huomioida reitti- ja palvelurakenneverkoston kehittämisessä tai muuten toiminnassa.
Vastaajista 40 henkilöä oli kalastanut kansallispuiston alueella. Pallasjärvi oli kalastuskohteena suosituin. Hieman alle puolet heistä oli saanut saalista.
Vapaa sana -kenttä tuotti sekin runsaasti erilaisia näkemyksiä, kaikkiaan 316 vastausta. Mukana oli hyviä ajatuksia eri liikkumismuotojen yhteensovittamisesta. Kansallispuiston toiminta sai myös paljon kiitosta ja kehuja. Kaikki vapaa sana -vastaukset arvioidaan sekä päätetään niiden huomioinnista hoidon ja käytön suunnittelussa.
Eniten kommentteja pyöräilystä
Eniten mielipiteitä kirvoitti pyöräily, 92 kpl. Näkemyksiä oli niin pyöräilyn puolesta kuin vastaankin. Pyöräilyyn liittyviä ongelmia tuotiin esiin: liian kovia ajonopeuksia, takaa tuleva pyöräilijä saattaa säikäyttää kävelijän, ei huomioida riittävästi muita liikkujia. Kävelijät kokivat, että he joutuvat jatkuvasti väistämään pyöräilijöitä. Moni tuntui myös kokevan olonsa turvattomaksi pyöräilijöiden vuoksi. Toisaalta oli kuitenkin mielipiteitä, että kaikki mahtuvat kyllä kulkemaan ja pyöräily on vain yksi liikkumismuoto muiden joukossa. Pyöräilyn ongelmiin esitettiin useita ratkaisuja. Osa kävellen liikkuvista haluaisi kieltää pyöräilyn kokonaan, tai vähintäänkin sähköpyörillä ajamisen. Sekä jotkut pyöräilijät että kävelijät esittivät pyöräilyn ja kävelyn eriyttämistä omille reiteilleen. Uusia pyöräilyreittejä esitettiin lukuisia. Osa näki kuitenkin, että yhteiskäyttöreitit riittävät, kunhan kaikki pyöräilijät vain saadaan huomioimaan muut liikkujat.
– Muidenkin reittien kuin uusien pyöräilyreittien toive oli yllättävän suuri, etenkin kun huomioidaan nykyisen reitistön laajuus, kertoo maankäytön erityisasiantuntija Ilkka Vaara Metsähallituksesta.
– Reittien rakentaminen ja niiden ylläpito vaatii resursseja ja toisaalta on myös huomioitava kansallispuiston tehtävä luonnon suojelussa. Sen vuoksi reittiesityksiin joudutaan suhtautumaan varsin kriittisesti. Nykyiseen reitistöön on jo aiemmin etsitty uutta ratkaisua Rauhalan kylän kohdalle. Yleisötilaisuudessa kävi ilmi paikallisten asukkaiden halu linjata reitti kulkemaan kylän kautta. Verkkokyselyssä sen sijaan eniten oli esityksiä itäisemmälle reittivaihtoehdolle, joka kulkisi koko matkan kansallispuiston sisällä.
Suunnitelman laatiminen jatkuu paikallisten sidosryhmien tapaamisilla kevään ja kesän aikana. Kaikki voivat antaa edelleen palautetta tai kehittämisehdotuksia postitse tai sähköpostitse suunnitelman tekijöille osoitteeseen kirjaamo(at)metsa.fi tai kirjeitse osoitteeseen Metsähallitus/Kirjaamo, PL 94, 01301 Vantaa. Otsikossa mainittava: Pallas–Yllästunturin kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma, palaute.
Lisätietoja:
Maankäytön erityisasiantuntija Ilkka Vaara, Metsähallitus, Lapin Luontopalvelut: puh. 040 731 9280, ilkka.vaara(at)metsa.fi