Pallas–Yllästunturin kansallispuiston hiilijalanjälki on nyt kartoitettu ja toimet sen pienentämiseksi aloitettu. Kansallispuiston fossiiliset hiilidioksidipäästöt vastaavat noin 30 suomalaisen keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä. Nyt suunnitelluilla toimenpiteillä kansallispuiston hiilijalanjälkeä saadaan merkittävästi pienemmäksi.
AFRY Finland Oy kartoitti muun muassa energian käytön, huollossa käytettävien ajoneuvojen, retkeilyrakentamisen ja puiston työntekijöiden työmatkojen osuuden Pallas-Yllästunturin kansallispuiston hiilijalanjäljestä.
Öljylämmityksellä, jätteillä, huoltokalustolla ja puun poltolla suurin vaikutus
Pallas–Yllästunturin kansallispuiston fossiiliset hiilidioksidipäästöt ovat viimeisen kolmen vuoden aikana olleet keskimäärin 229 tCO2e vuodessa. Se vastaa noin 30 suomalaisen keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä vuodessa.
Osassa kansallispuiston rakennuksia on öljylämmitys, ja se on suurin fossiilinen päästölähde kansallispuistossa (104 tCO2e). Toiseksi suurin on kansallispuistossa vierailevien jättämien jätteiden kuljetus käsiteltäväksi (40 tCO2e). Kansallispuiston huollossa ja retkeilyrakentamisessa tarvittavat autot, moottorikelkat ja mönkijät tuottavat kolmanneksi suurimmat päästöt (35 tCO2e). Fossiilisten hiilidioksidipäästöjen lisäksi kansallispuistossa syntyy biogeenisiä hiilidioksidipäästöjä. Niiden keskimääräinen suuruus on 304 tCO2e, ja se tulee pääosin puun poltosta kansallispuiston alueella.
Kansallispuiston hiilijalanjälki pienenee
Lähiaikoina tehtävillä muutoksilla kansallispuiston fossiilinen hiilijalanjälki pienenee noin 45 %. Joidenkin kansallispuiston rakennusten lämmönlähteenä olevasta öljystä siirrytään maalämpöön. Maalämpöön siirtymisen lisäksi Tunturi-Lapin luontokeskukseen ja Pallasjärven huoltokeskukseen tulee jatkossa myös aurinkoenergiaratkaisuja. Maalämpöön siirtyminen vähentää myös lämmitysöljyn kuljetuksesta syntyviä päästöjä. Samalla toteutetaan hallitusohjelman linjausta fossiilivapaasta yhteiskunnasta.
Ajoneuvokantaa uusittaessa valitaan kansallispuiston työtarpeita vastaavia vähäpäästöisiä tai sähkökäyttöisiä ajoneuvoja. Ensimmäinen hybridiauto onkin jo kansallispuiston työajossa.
Retkeilijäkin voi pienentää kansallispuiston hiilijalanjälkeä
Myös jokainen retkeilijä voi tehdä paljon hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Tuomalla jätteensä pois kansallispuistosta ja lajittelemalla ne voidaan jäte jatkokäsitellä asianmukaisesti ja vähentää myös jätteen kuljetusajosta syntyviä päästöjä.
Polttopuun maltillisella käytöllä tekee myös osansa. Silloin vähentää puiden poltosta syntyviä ja polttopuiden kuljetuksesta syntyviä päästöjä. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa myös tulla kansallispuistoon joukkoliikennevälineitä käyttäen.
Pallas–Yllästunturin hiilijalanjäljen kartoitus on osa Tobe Low Carbon -projektia, jota rahoittavat Euroopan unionin aluekehitysrahasto, Metsähallituksen Luontopalvelut sekä kansallispuiston kumppaniyritykset.
Lisätietoa:
Metsähallitus, Luontopalvelut, suunnittelija Henri Arponen, puhelin 040 5896554