Kesän 2021 hyönteiskartoituksissa löytyi kahden maallmme uuden lajin lisäksi valtava joukko lajeja, joita ei ole aiemmin tavattu Lapissa.
Metsähallitus selvitti viime kesänä hyönteisten, kuten perhosten ja kovakuoriaisten, sekä hämähäkkien esiintymistä Lapissa. Pääpaino kartoituksissa oli harvinaisten ja uhanalaisiksi taantuneiden lajien kartoittamisessa, mutta samalla tarkentuivat levinneisyystiedot monesta varsinkin Lapissa huonosti tunnetusta lajista.
Maastotöitä Itä-Lapista Tenojoelle
Maastotöitä teki toukokuun lopulta syyskuun alkuun yksi kartoittaja laajalla alueella Itä-Lapista Tenojoelle. Pääpaino kartoituksissa oli Sallan kansallispuiston vanhoissa metsissä, Urho Kekkosen kansallispuistossa viime kesänä tehdyllä ennallistamispolttokohteella sekä kahdella Kemijoen vesistöalueella sijaitsevalla tulvaniityllä. Näillä kohteilla lajistoa selvitettiin aktiivihavainnoinnin lisäksi erilaisilla pyydyksillä.
Maastokauden päätyttyä pyydysmateriaalia ovat syyskuusta alkaen määrittäneet eri lajiryhmien asiantuntijat. Kartoitusten tulokset ovat ylittäneet lähes kaikki odotukset. Lapista tunnetaan nyt kaksi Suomelle uutta lajia sekä yli 150 muuta hyönteistä ja hämähäkkiä, joita ei ole aiemmin tavattu Sompion Lapin ja Kuusamon eliömaakunnissa.
Uusien havaintojen määrä kasvoi
Sompion Lapin eliömaakuntaan kuuluvat Sodankylän, Savukosken ja Pelkosenniemen kunnat sekä Kuusamon eliömaakuntaan Lapista Sallan ja Posion kunnat. Valtava uusien eliömaakuntahavaintojen määrä kertoo, kuinka huonosti monien hyönteisten levinneisyys ja elinympäristövaatimukset tunnetaan varsinkin Lapissa.
Maalle uudet lajit ovat suomenkielisiä nimiä vailla olevia Tachinidae ja Empididae-heimon kärpäsiä. Macquartia pubiceps on tähän asti tunnettu useassa maassa läntisessä Euroopassa, kun taas Rhamphomyia albonigra ainoastaan Venäjällä. Molemmat kärpäset löytyivät samalta joenrantaniityltä Pelkosenniemellä.
Maalle uusiksi on tarjolla ainakin kaksi muutakin lajia, mutta näihin asiantuntijoiden täytyy paneutua vielä tarkemmin.
Lukuisia uhanalaisiksi ja silmälläpidettäviksi arvioituja lajeja
Lajistoltaan aivan erityisen arvokkaiksi kohteiksi osoittautuivat Kemijoen rannalla sijaitseva tulvaniitty Pelkosenniemellä sekä Urho Kekkosen kansallispuiston ennallistamispolttokohde Sodankylässä. Molemmista löytyi iso joukko harvinaisia, mutta myös lukuisia uhanalaisiksi ja silmälläpidettäviksi arvioituja lajeja.
UK-puiston viimekesäisen ennallistamispolton onnistumisesta kertoo usean, palanutta puuainesta vaativan, harvinaisen ja uhanalaisen hyönteisen löytyminen kohteelta. Näistä kaksi – palolatikka ja mäntyhuppukuoriainen – on myös Euroopan unionin luontodirektiivin II-liitteen erityisiä suojelutoimenpiteitä vaativia lajeja.
Edellisen kerran palolatikka ja mäntyhuppukuoriainen on havaittu UK-puistossa vuonna 2014 Jaurun varrella luontaisesti syttyneeltä paloalueelta. Iloinen yllätys oli myös maamme lajistosta hävinneeksi luullun Neoxorides varipes -nimisen loispistiäisen löytyminen samaiselta viime kesän ennallistamispolttokohteelta.
Sallan kansallispuiston hyönteislajisto osoittautui arvokkaaksi
Myös Sallan kansallispuisto osoittautui hyönteislajistoltaan arvokkaaksi. Maamme uusimman kansallispuiston vanhoista metsistä löytyi uhanalaisia lajeja, joista ei Sallassa ole havaintoja suojelualueen ulkopuolelta. Entuudestaan miltei tutkimaton alue pitää sisällään todennäköisesti paljon muitakin harvinaisuuksia, joita ei yhden kesän aikana onnistuttu löytämään.
Hyönteiskartoitukset osa Metsähallituksen Luontopalvelujen lakisääteisiä tehtäviä
Hyönteiskartoitukset olivat osa Metsähallituksen Luontopalvelujen lakisääteisiä tehtäviä tuottaa tietoa eliölajien ja näiden elinympäristöjen tilasta.
Tietoja tarvitaan varsinkin harvinaisten ja uhanalaisten lajien elinympäristöjen suojelutoimien ja mahdollisten hoitotoimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Ilman riittävän kattavia levinnäisyys- ja elinympäristötietoja lajien mahdollisen uhanalaisuuden arvioiminen olisi sekin mahdotonta.
Suomen lajien uhanalaisuusarviossa vuodelta 2019 on hyönteisissä lajiryhmänä kaikkein eniten uhanalaisia lajeja. Erityisen paljon näissä on vanhoista metsistä ja perinneympäristöistä riippuvaisia lajeja. Lapissa oma uhanalaisten hyönteisten joukko ovat ainoastaan tuntureilla tavattavat lajit.
Viime kesän kartoitukset osoittivat myös suojelualueiden merkityksen useille harvinaisille ja uhanalaisiksi taantuneille lajeille. Esimerkiksi Pelkosenniemellä kahdesta uhanalaisesta perhosesta ei ole havaintoja useampaan vuosikymmeneen muualta kuin alueella sijaitsevilta suojelualueilta.
Hyönteiskartoitustyötä on tehty myös Euroopan unionin osin rahoittamassa Beetles LIFE -suojeluhankkeessa. Palolatikan elinolosuhteita edesautetaan hankkeessa muun muassa tekemällä ennallistamispolttoja suojelualueilla. Urho Kekkosen kansallispuistossa viime kesänä poltettu ala oli suurin koskaan Suomessa toteutettu.
Lisätietoja
Suunnittelija Eerikki Rundgren, Metsähallitus, Luontopalvelulut: eerikki.rundgren@metsa.fi, puh. 050 326 4816
