Paula-myrskyn vaikutukset
- Myrsky iski Koillismaalle ja Ylä-Kainuuseen Paulan päivänä 22.6.2021.
- Noin 20 minuutin aikana alueen valtion mailta kaatui puuta noin kaksi miljoonaa kuutiota, joka vastaa kolmasosaa koko vuoden valtion hakkuumäärästä.
- Lisäksi yksityismailla kaatui puuta suurin pirtein saman verran.
- Tuhoa tuli valtion monikäyttömetsissä noin 130 000 hehtaarin alueella. Isoin aukko oli n. 150 hehtaaria. Tuhot kohdistuivat pääasiassa 50–60-vuotiaisiin metsiin.
- Yksi pahimmin tuhoutuneista alueista oli Kylmäluoman retkeilyalue, jossa myrsky kaatoi noin 70 prosenttia alueen boreaaliseksi luonnonmetsäksi luokitelluista metsistä. Boreaalinen luonnonmetsä on yksi Natura-luontotyyppi. Tuhon laajuus oli samaa luokkaa myös talouskäytössä olevissa monikäyttömetsissä myrskytuhoalueen ytimessä.
Myrskytuhojen puunkorjuu
- Myrskytuhopuiden korjuuseen vaikuttavat erilaiset säädökset, kuten laki metsätuhojen torjunnasta sekä maankäyttöpäätökset.
- Puunkorjuu monikäyttömetsissä aloitettiin heti myrskyn jälkeen kesäkuun 2021 lopussa. Valtaosa valtion talouskäytössä olevien monikäyttömetsien myrskytuhopuusta on korjattu, ja loput jäävät maastoon monimuotoisuutta lisääväksi lahopuuksi. Myrskypuuta korjattiin noin 1,2 miljoonaa kuutiota.
- Myrskytuhopuuta jää alueen talouskäytössä oleviin monikäyttömetsiin noin 300 000 kuutiometriä ja Kylmäluoman Natura 2000 -alueelle 300 000 kuutiometriä.
- Kylmäluoman retkeilyalueella Paula-myrskyn kaatamat puut jätettiin boreaalisissa luonnonmetsissä pääosin korjaamatta alueen suojeluarvojen takia. Ely-keskus on valvova viranomainen ja päättää, voidaanko alueilla tehdä toimenpiteitä, kuten myrskyssä kaatuneen metsän korjuuta.
- Talousosien myrskytuhohakkuista tehtiin Natura-vaikutusten arvio ennen korjuutöiden aloittamista. Kylmäluoman Natura-alue on kooltaan 7 335 hehtaaria, josta metsää on noin 4 500 hehtaaria. Metsistä noin 60 prosenttia on suojeltuja boreaalisia luonnonmetsiä, loput talouskäytön piirissä olevaa metsää. Paula-myrskyssä lakosi laajoja alueita niin boreaalisia luonnonmetsiä kuin metsätalouden piirissä olevaa monikäyttömetsääkin.
- Myrskytuhojen korjuu ei lisännyt Metsähallituksen hakkuiden kokonaismäärää, vaan hakkuut kohdennettiin tuhoalueille.
- Puunkorjuuseen kutsuttiin alueen sopimusyrittäjien lisäksi koneketjuja myös Etelä-Suomesta ja Lapista. Enimmillään töissä oli jopa 70 korjuuketjua. Tavallisesti vastaavalla alueella toimisi noin 15 ketjua.
- Myrskyalueilla tehtiin pääsääntöisesti poiminta-, avo- ja osin harvennushakkuuta. Peitteisen metsänkäsittelyn menetelmin (pääasiassa poimintahakkuu) tehtiin n. 60 % myrskyhakkuiden pinta-alasta. Poimintahakkuuta tehtiin pääasiassa myrskyn jälkeisen puuston tilajärjestyksen vuoksi.
- Monimuotoisuutta lisäävän lahopuun määrä on kasvanut merkittävästi kaikkialla alueen metsissä, koska kokonaan korjaamatta jätettyjen alueiden lisäksi yksittäisiä tuulenkaatoja sekä suurempia tuulenkaatoryhmiä jätettiin korjaamatta.
Vaikutukset metsänhoitoon
- Myrskyn ja hakkuiden vuoksi alueelle tuli kerralla myös laajalti metsänuudistuskohteita. Pääosalla alueista maanmuokkaukset ja konekylvöt tehtiin kesällä 2022, istutukset pääosin keväällä 2023.
- Myrskytuhoalueilla muokkausta tehdään arviolta 4 500 hehtaaria ja noin 250 hehtaaria kulotetaan. Kylmäluoman retkeilyalueella ei tehty maanmuokkausta avohakkuualoilla.
Lisätietoja
Aluepäällikkö Rami Nissema, puh. 040 8430 666
viestinnän asiantuntija Karoliina Rantala, puh. 0206396241, karoliina.rantala@metsa.fi
Medialle meillä on tarjolla myös factsheet, jossa tarkempia lukuja tuhoista, puunkorjuusta ja metsänhoidosta. Ota yhteyttä Karoliina Rantalaan.