Perämeren kansallispuisto on kävijämääriltään yksi rauhallisimmista kansallispuistoista ja sellaisena saarikohde pysyneekin. Voi kuitenkin sanoa, että suomalaiset ovat löytäneet merellisen puiston, sillä kotimaisten matkailijoiden määrä suhteessa paikallisiin on noussut viime vuosina merkittävästi. Uusia palveluita kiitetään ja matkailijoiden rahankäyttö alueella on kasvanut merkittävästi. Seikat käyvät ilmi Perämeren kansallispuiston uudesta kävijätutkimuksesta (2019).
Kotimaiset matkailijat ovat löytäneet Perämeren kansallispuiston. Vielä 2012 (edellinen kävijätutkimus) suurin osa kävijöistä oli lähialueen matkailijoita, kun taas nyt puolet kaikista matkailijoista on muualta kotimaasta saapuvia. Ensikertalaisten osuus on kasvanut, joka viides vierailija on kansallispuistossa ensimmäistä kertaa. Kävijöiden ikäjakauma on myös nuorentunut vuodesta 2012.
Kansallispuiston suosituimmat käyntikohteet ovat Selkä-Sarvi ja Pensaskari. Päiväkävijöiden määrä Pensaskarissa on nelinkertaistunut vuodesta 2012. Pensaskariin rakennettu laituri mahdollisti saareen rantautumisen ja tämän jälkeen Metsähallitus on kunnostanut saaren vanhaa kalastustukikohtaa, tehnyt luontopolun, rakentanut tulipaikan ja avannut vuokratuvan retkeilijöiden käyttöön.
Ylipäätään, kansallispuiston vuokramökkien remontointi ja ylläpito on tuottanut tulosta, ja tuvissa nukkuu nyt noin joka neljäs kansallispuistossa yön yli viipyvä matkailija. Veneessä yöpyvien määrä on pudonnut 80:stä 56 prosenttiin. Tyytyväisyys kansallispuiston palveluihin ja rakenteiden määrään ja laatuun on noussut merkittävästi edellisestä kävijätutkimuksesta.
– Kyllä tuloksissa näkyy myös alueen venekyytipalvelujen monipuolistuminen. Niiden kehittyminen on tehnyt kansallispuiston huomattavasti paremmin saavutettavaksi, korostaa puistonjohtaja Saara Airaksinen.
Kävijätutkimuksessa tulikin selvästi ilmi, että tyytyväisyys paikallisten yrittäjien tuottamiin palveluihin on noussut selvästi ja kotimaisten matkailijoiden rahankäyttö alueella on kasvanut. Perämeren kansallispuiston paikallistaloudelliset vaikutukset ovat lähes kaksinkertaistuneet vuodesta 2012 ja ovat nyt 440 886 euroa vuodessa.
Perämeren kansallispuiston kävijätutkimus tehtiin kesän 2019 aikana.
Kesän 2020 Metsähallitus joutuu käynnistämään Perämerellä laiturikorjauksilla. Talvi runnoi sekä Pensaskarin että Selkä-Sarven laitureita. Pensaskarin laituri menee täysin uusiksi ja Selkä-Sarven toinen laituri vaatii kunnostusta. Työt valmistunevat juhannukseen mennessä.
Kansallispuisto joka muuttaa alati muotoaan
Kemin ja Tornion saaristossa sijaitseva Perämeren kansallispuisto on perustettu vuonna 1991 suojelemaan maankohoamisen muovaamaa saaristoluontoa. Kansallispuisto muodostuu noin kolmestakymmenestä matalasta saaresta ja luodosta, joita maankohoaminen edelleen muuttaa.
Saarilla esiintyy vain maankohoamisrannikoilla tavattavia kasviharvinaisuuksia, kuten uhanalainen ruijanesikko, joka on puiston tunnuskasvi. Puiston tunnuslinnun lapintiiran lisäksi kansallispuiston alueella pesii noin 60 lintulajia.
Kansallispuiston saaret toimivat aikoinaan kalastus- ja metsästysmatkojen tukikohtina. Selkä-Sarven eteläpään kalastajakylä on ollut kausipyyntitukikohta ilmeisesti jo 1500-luvulta lähtien. Selkä-Sarven, Pensaskarin ja Iso-Huiturin kalastustukikohdissa on yhä nähtävillä vanhaa rakennusperinnettä kuten asuinrakennuksia, vajoja, verkonkuivaustelineitä ja jääkellareita. Perinnemaisemia ylläpidetään laiduntamalla kesäisin lampaita kansallispuiston saarilla. Kesällä 2019 Pensaskarissa aloitettiin suositut lammaspaimenviikot.
Lisätietoja:
Puistonjohtaja Saara Airaksinen, Metsähallituksen Luontopalvelut, saara.airaksinen@metsa.fi; p. 040 7792680
Perämeren kansallispuiston kävijätutkimus 2019: https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/2437