Metsähallituksen ja Suomen riistakeskuksen Helmi-vieraspetohankkeen tavoitteena on saada vieraspetokannat laskuun ja vesilintujen poikastuotto kasvuun. Pohjanmaalla supikoiria ja minkkejä on pyydetty tehostetusti yhdeksällä arvokkaalla lintuvedellä. Onnistumisten taustalla on erityisesti pienpetopyynnin pitkä perinne.
Vieraslajit minkki ja supikoira ovat vakava uhka Suomen vesilintukannoille. Helmi-vieraspetohankkeessa näitä pienpetoja on pyydetty kaikkiaan 73 alueella, joista yhdeksän sijaitsee Pohjanmaan rannikolla. Näistä pohjoisin on Kalajoella ja eteläisin Maalahdella. Jokaisen alueen pyyntiryhmässä toimii 5–6 metsästäjää.
Kaikkia Pohjanmaan rannikon pyyntiryhmiä yhdistää aktiivinen ketunmetsästystausta. Myös metsästyskoirien kasvattamiseen ja kouluttamiseen löytyy osaamista, ja alueelta löytyy vielä metsästäjiä, jotka ovat erikoistuneet nimenomaan pienpetopyyntiin.
– Kokonaisuudessaan pyynti Pohjanmaan rannikolla on lähtenyt hyvin käyntiin. Varsinkin supikoiran pyynti on tehokasta. Siitä kiitos kuuluu alueen metsästäjille, jotka ovat ottaneet hankkeen hyvin vastaan. Kun minkinpyynti vielä tehostuu, niin lintujen pesimärauhalle on entistä paremmat edellytykset, metsästyksen asiantuntija Thomas Hagström Metsähallituksesta kertoo.
Supikoirakanta pidetty maltillisena
Pyyntikokemusten perusteella supikoirakannat ovat tällä hetkellä maltilliset Kalajoen ja Kokkolan välisillä kohteilla.
– Tämä johtuu aiempina vuosina suojelualueiden ympärillä tehdystä tehokkaasta pyynnistä. Pyyntikohteilta saatiin kuitenkin saaliiksi joitakin supikoiria. Nopeasti lisääntyvän supikoiran kanta kasvaa nopeasti, mikäli pyyntipaine hellittää, Hagström kertoo.
Metsästäjille on ollut apunaan supikoirapyyntiin koulutettuja koiria. Jokaiselta alueelta löytyy sekä supikoiran jäljestämiseen kykeneviä että luolapyyntiin sopivia koiria. Pyytäjät ovat myös hyödyntäneet tehokkaasti riistakameroita. Lisäksi supikoirakantaa pitävät kurissa alueen ketunmetsästäjät, jotka seuraavat ahkerasti petojen liikkeitä. Ketunpyynnin ohessa saaliiksi saadaan myös supikoiria.
Rannikon suurin supikoirasaalis saatiin Kyrönjoen suistossa sijaitsevalla Vassorfjärdenin pyyntialueella.
– Suhteellisen pieneltä alueelta saatiin lyhyessä ajassa saaliiksi paljon supikoiria. Alueen kokonaissaalismäärä vuonna 2022 oli 47 kappaletta eli 7,6 supikoiraa 1000 hehtaarilta, mikä on kohtuullisen korkea luku näinkin pohjoisessa. Alueen ruovikot ovat erityisen otollista aluetta supikoirille, Hagström sanoo.
Minkkisaalis odotettua pienempi
Minkkisaaliis jäi useilla kohteilla vähäiseksi. Haasteita aiheutti vuoden 2022 myöhäinen ja luminen kevät, jolloin loukkuja ei saatu pyyntiin. Kesällä pyynti on tauolla eläinten lisääntymisen ajan, joten varsinainen hankepyynti ajoittui enimmäkseen syksylle ja alkutalvelle.
– Minkkikanta näyttää olevan luultua pienempi, vaikka monella alueella on ollut ja on vieläkin minkkitarhoja. Tämä on tietysti positiivinen asia vesilintujen selviämisen kannalta. Yksi syy minkkikantojen vähäisyyteen voi olla se, että tarhaajat pyytävät minkkejä pois tarhojen ympäriltä varmistaakseen, etteivät villiminkit tuo tauteja minkkitarhoille, Hagström pohtii.
Esimerkiksi Uudenkaarlepyyn pyyntialueelta saatiin saaliiksi vain 5,2 minkkiä 1000 hehtaarille, vaikka alue on kuuluisa turkistarhoistaan. Runsain saalis saatiin Maalahden Petolahdesta: 6,8 minkkiä 1000 hehtaarilta.
Vieraspetopyynti Pohjanmaan rannikon pyyntialueilla kuuluu Metsähallituksen vastuulle. Kaikkiaan Metsähallitus vastaa 30 pyyntikohteesta ja Suomen riistakeskusta 43:sta. Helmi-vieraspetohanke alkoi vuonna 2021 ja jatkuu vuoden 2023 loppuun.
Lisätietoa
Thomas Hagström, metsästyksen asiantuntija, Helmi-vieraspetohanke, Metsähallitus
thomas.hagstrom@metsa.fi, puh. 040 503 7873
Mikko Toivola, projektipäällikkö, Helmi-vieraspetohanke, Metsähallitus
mikko.toivola@metsa.fi, puh. 040 193 5947