Julkaistu 27.7.2023

Pienpetopyynti auttaa saaristolinnustoa – Merenkurkun saaristossa lupaavia tuloksia

Merenkurkussa Mustasaaren Norrskärin saaristossa on saatu lintukannat kasvamaan useiden vuosien pienpetopyyntien ja luonnonhoitotoimien vuoksi. Tavoitteena on ollut alueen lintukantojen elvyttäminen ja poikastuotannon lentokykyisiksi saaminen. Vieraspedot ja poikkeusluvalla myös ketut on poistettu saaristosta paikallisten metsästäjien toimesta. Lisäksi lintujen poikasia saalistamaan erikoistuneet muutamat harmaalokit on saatu poistaa. Kahdelta saarelta kaadettiin yksittäisiä puita saarten avoimuuden lisäämiseksi. Toimenpiteet on toteutettu Euroopan unionin rahoittamissa Rannikko-LIFE- ja Biodiversea LIFE-IP -hankkeissa.

– Alueen lintukannat olivat heikentyneet 2000-luvulle tultaessa ja mm. uhanalaisen lapasotkan kanta oli alimmillaan noin 15 paria. Myös haahka- ja pilkkasiipikannat olivat pienenemässä nopeasti. Eristyneenä saaristoalueena Norrskär on erinomainen paikka tutkia, millainen vaikutus erityisesti vieraspetojen ja kettujen vähentämisellä on saaristolinnustoon ja uhanalaisiin lajeihin, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Antti Below Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo. 

Vieraspetoja alueella ei ole havaittu enää vuosiin. Viime vuosina maassa pesivät linnut ovat vältelleet pesimästä saaressa kettujen takia. Viimeinen kettu on poistettu viime syksynä ja sen häviäminen suurimmalta saarelta aiheutti välittömästi suuren tiirakolonian asettumisen saareen. Tiirojen suojiin tuli pesimään myös joukko vesilintuja ja kahlaajia. 

Sorsalintu ui vedessä, perässään monta poikasta.
Tukkasotka poikasineen. Kuva: Antti Below.

Norrskärin saariston pesimälinnustoa on seurattu 2000-luvulla kuutena vuotena. Rannikko-LIFE-hankkeen puitteissa seurantaa tehtiin vuosina 2020 ja 2023. Alueen saaristolintujen kannankasvu oli hidasta 2000-luvun alussa ja lintukannat kasvoivat yhteensä 650 paria vuosien 2000–2020 välisenä aikana. Maapetojen hävittyä ja poikasten saalistukseen erikoistuneiden muutaman harmaalokin poistamisen jälkeen lintukannat hypähtivät ylös lähes tuhannella parilla (n. 30 %) viimeisen kolmen vuoden aikana. Metsähallituksen lisäksi lintulaskentoihin osallistui Suomen ympäristökeskus. 

– Eniten runsastuneita ovat vesilinnut, ruokkilinnut ja tiirat. Ilahduttavaa on myös uhanalaisten ja vähälukuisten selkälokkien, lapasotkan, ristisorsan ja jouhisorsien määrän kasvu. Haahkanpoikasia laskettiin heinäkuun poikaslaskennoissa yli 300, Antti Below sanoo.

Luontaisia petoja, kuten saukkoja, variksia, merilokkeja ja merikotkia, on saaristossa edelleen, mutta tavoitteena ei ole kaikkien petojen poistaminen alueelta vaan linnuston suojelun kannalta riittävän hyvän tilanteen saavuttaminen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että jo maapetojen ja muutaman poikasia saalistamaan erikoistuneen harmaalokin poistamisella saadaan näkyviä tuloksia aikaiseksi. 

Lisätietoja:

 Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Antti Below, Metsähallitus, Luontopalvelut: puh. 040 758 6258
Riistanhoitaja Lasse Skog, Norrskär: puh. 050 514 6331
Merenkurkun maailmanperintöalue, Norrskärin saariryhmä (luontoon.fi) 
Rannikko-LIFE-hanke 
Biodiversea LIFE IP 

Euroopan unionin LIFE-rahaston, Natura 2000 -alueiden ja Rannikko-LIFE-hankkeen tunnukset

Biodiversea-hankkeen tunnus.