Pudasjärven Sotkajärvellä edistetään linnuston pesimäoloja ja arvokkaan perinnemaiseman säilymistä kunnostusraivauksilla. Kunnostuksia tehdään Pöllänjokisuistossa. Rehun kerääminen piti alueen avoimena 1960-luvulle asti, mutta nykyisellään se uhkaa pusikoitua umpeen.
Pöllänjokisuisto on linnustoltaan arvokasta aluetta. Siellä pesii paljon sorsalinnustoa, josta osa on uhanalaista. Linnusto on alueen keskeinen suojeluperuste, mutta pusikoituminen heikentää pesimämahdollisuuksia merkittävästi.
“Hoidettuna alue olisi matalakasvuista tulvaniittyä, joka sopii hyvin linnuston pesintään. Nyt korkeimmat osat ovat pajukon peitossa ja lintujen täytyy tehdä pesänsä alaville rannoille. Kun tulvat nostavat vedenpintaa, pesät tuhoutuvat. Lisäksi pensaat tarjoavat tähystyspaikkoja variksille ja muille pesärosvoille”, kertoo suojelubiologi Päivi Virnes Metsähallituksen Luontopalveluista.
Pöllänjokisuisto on myös maakunnallisesti merkittävä perinnebiotooppi ja valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Perinnebiotoopit eli perinnemaisemat ovat perinteisen maatalouden myötä syntyneitä luontotyyppejä, joissa tyypillisesti on rikas lajisto. Hoitamattomina ne kasvavat umpeen ja lajisto heikentyy, kiihdyttäen luontokatoa entisestään.
Pöllänjokisuistosta on aikanaan niitetty rehua karjalle, ja poromiehet keräsivät vielä 1960-luvulla alueelta poronrehua. Kohteen hoitotarve on tiedostettu jo pitkään ja alueella on tehty aiempina vuosina jonkin verran kunnostusraivauksia.
Lampaat huolehtivat jatkohoidosta
Metsähallituksen Luontopalvelut aloitti nykyiset raivaukset viime syksynä ja töitä on jatkettu tällä viikolla. Tämän kesän jälkeen raivattuna on yhteensä neljä hehtaaria. Raivatut alueet pysyvät jatkossa avoimina laidunnuksen avulla. Jo tästä kesästä alkaen kohdetta hoitavat Pudasjärven Hirvaskoskella asuvien koskenlampureiden lampaat.
Raivaustöitä jatketaan tulevina vuosina pala kerrallaan yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Kunnostettavaa perinnemaisemaa on yhteensä 55 hehtaaria, mutta tahti riippuu siitä, miten hyvin maanomistajat tavoitetaan. Alueella on jonkin verran valtionmaata, mutta suuri osa on yksityismaata.
“Hoitotoimet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen ja kaikilta pyydetään kirjallinen lupa. Maanomistajien tavoittaminen on välillä hidasta, kun esimerkiksi perikunnissa on paljon jäseniä, joista osa ei asu Suomessa tai heille ei löydy yhteystietoja”, Virnes kuvailee.
Pöllänjokisuisto on osa Sotkajärven yksityistä luonnonsuojelualuetta, joka taas kuuluu Sotkajärven ja Helakansuo-Kalettomansuon Natura-alueeseen. Kunnostusraivaukset tehdään ympäristöministeriön Helmi-ohjelman rahoituksella. Ohjelman tavoitteena on suojella ja ennallistaa elinympäristöjä ja näin auttaa satoja uhanalaisia lajeja ja lukuisia uhanalaisia luontotyyppejä.
Lisätietoja
Päivi Virnes, suojelubiologi, Metsähallitus Luontopalvelut, paivi.virnes@metsa.fi, 0400292142
