Yli puolet kävijätutkimukseen vastanneista saapui Repoveden kansallispuistoon oman perheen kanssa. Kävijöistä 60 % oli päiväkävijöitä, jotka viipyivät Repovedellä 4,1 tuntia. Puistossa yöpyvien suhteellinen osuus on lisääntynyt vuosien saatossa ja nyt yöpyjiä oli 40 % vastanneista. Kävijöiden keski-ikä on 40 vuotta.
– Repoveden kansallispuistoa on kehitetty kokemattomien retkeilijöiden yhden yön -retkikohteena ja tässä on selvästi onnistuttu. Hiljattain puistoon on lanseerattu erilaisia rengasreittiehdotuksia, kuten Tervajärven kierros sekä Repoveden maisemapaikkoja hyödyntävä Vuortenvalloitus. Lapinsalmen kautta kiertävän Ketunlenkin suosio on vankkumaton ja yli 40 % kävijätutkimukseen vastanneista kävi reitillä, kertoo puistonjohtaja Matti Hovi Metsähallituksesta.
Kävijöiden ylivoimaisesti suosituin harrastus on kävely, ja puistossa patikoidaan vuodessa 1,5 miljoonaa kilometriä. Kävijät kokevat saavansa puiston tarjoamista luontoelämyksistä ja luontoliikunnasta merkittäviä terveys- ja hyvinvointivaikutuksia.
Repoveden kansallispuistoon saavutaan kolmen sisääntulon lisäksi vesitse. Sisääntuloista varsinkin Tervajärvi on nostanut suosiotaan. Paikalliset kävijät tulevat Repovedelle nykyään paljon Tervajärven kautta. Lapinsalmen suhteellinen osuus käynneistä on vähentynyt, mutta sen kokonaiskäyntimäärä on edelleen noussut. Kävijöitä on pyritty ohjaamaan Lapinsalmelta muille sisääntuloväylille ruuhkien helpottamiseksi.
Repovesi on koko ajan kasvattanut suosiotaan matkan tärkeimpänä kohteena ja nyt se on sitä jo 82 %:lle kävijöistä.
Vaikka Repoveden kansallispuiston käyntimäärät ovat kasvaneet nopeasti, puiston kävijätyytyväisyys on edelleen korkea, 4,26 (asteikolla 1–5), mutta maaston kuluneisuus ja liiallinen kävijämäärä saivat alemmat arviot kuin vuoden 2013–2014 tutkimuksessa. Riippusilta oli tutkimuksen aikaan edelleen puiston tärkein vetonaula.
Kansallispuisto on tärkeä vetovoimatekijä Repoveden–Verlan seudun matkailualueella
Kansallispuiston ulkopuolisella matkailualueella toteutettiin touko-syyskuussa 2017 kyselytutkimus neljässä pisteessä. Luonnon kokeminen ja rentoutuminen ovat tärkeimpinä alueelle saapumisen motiiveja myös näiden kävijöiden keskuudessa. Puiston ulkopuolisella alueella kyselyyn vastanneista puolet ilmoitti käyvänsä matkan aikana myös kansallispuistossa. Kävijäkohtainen rahankäyttö oli puiston ulkopuolisen alueen kävijöillä selkeästi suurempi, mikä johtunee tarjolla olevien palveluiden määrästä.
Repoveden–Verlan seudulle saapuneiden kävijöiden odotuksia vastasivat parhaiten luonnonympäristö, nähtävyyskohteet ja kulttuuriympäristö. Eniten odotukset jäivät täyttymättä harrastusmahdollisuuksien sekä aktiviteetti- ja ohjelmapalveluiden kohdalla.
– Repoveden–Verlan alueella vetovoimaisten kulttuuri- ja luontokohteiden lähekkäisyys monipuolistaa kävijärakennetta ja luo uudenlaisia tarpeita myös matkailupalveluille. Repovesitien geokätköilyreitti on hyvä esimerkki alueellisesta matkailupalvelusta, jossa yhdistyvät luonnon ja kulttuurin vetovoima, kertoo VisitKouvolan luontomatkailun asiantuntija Päivi Tommola.
Repoveden kävijätutkimus (2017–2018) sekä Repoveden–Verlan seudun kävijätutkimus tehtiin osana Manner-Suomen maaseuturahaston rahoittamaa ”Yhdessä enemmän kestävää kilpailukykyä luontomatkailun liiketoimintaan” -hanketta. Julkaisu sisältää tiivistelmän Repoveden–Verlan seudun kävijätutkimuksesta.
Lisätietoja:
Puistonjohtaja Matti Hovi, Metsähallitus, puh. 040 5348 931,