Eränkävijöiden suursuosikkeja olivat viime vuonna valtion retkeilyalueet. Lieksassa sijaitsevalle Ruunaan alueelle lunastettiin yli 7000 kalastus- ja metsästyslupaa. Evon alueelle Hämeenlinnaan hankittiin 4700 kalastus- ja metsästyslupaa. Metsähallituksen hoitamille alueille hankittiin viime vuonna yhteensä 54 000 metsästyslupaa ja 83 000 kalastuslupaa.
Metsästysluvat vähenivät kokonaisuutena edellisvuodesta, sillä Metsähallitus tiukensi monin paikoin kiintiötä heikon lintukannan takia. Suomalaiset viettivät silti eräharrastusten parissa valtion alueilla noin 405 000 vuorokautta. Luvuissa eivät ole mukana pohjoissuomalaiset paikalliset metsästäjät, vuokra-alueiden tai yleisten vesialueiden eränkävijät.
Retkeilyalueet ovat eränkävijöiden huippusuosikkeja, sillä niissä voi retkeilyn lisäksi harrastaa metsästystä ja kalastusta. Suosituimmalle Ruunaan retkeilyalueelle hankittiin vuonna 2017 jopa 5400 kalastuslupaa. Alueelle osuvien pienriistamaiden kiintiö oli tavallista alhaisempi pienen lintukannan vuoksi. Metsästäjät saivat Ruunaan seudulle yhteensä 1480 lyhyttä lupaa ja 320 kausilupaa. Lisäksi Ruunaalla pääsee pyytämään hirveä ja suurpetoja. Eränkävijät viettivät alueella yli 20 000 vuorokautta.
Evon retkeilyalue Hämeenlinnassa on lähin merkittävä metsästysalue pääkaupunkiseudun asukkaille, mikä näkyy alueen suosiossa. Kalastajat hankkivat Evon Niemisjärville 4000 kalastuslupaa. Metsästäjät lunastivat puolestaan 730 eri pituista metsästyslupaa, yhteensä 884 metsästysvuorokauden edestä.
Myös muut retkeilyalueet olivat suosiossa: Vapakalastajat lunastivat Oulujärven Manamansaloon 1500 kalastuslupaa ja osin Oulujärven retkeilyalueella sijaitsevalle Vaalan metsästysalueelle yli 300 metsästyslupaa, joilla vietettiin noin 700 vuorokautta maastossa. Kylmäluoman retkeilyalueelle Taivalkoskelle hankittiin 2000 kalastuslupaa sekä alueen metsästysmaille 600 pienriistalupaa, joilla metsästettiin yhteensä 1900 vuorokautta. Lisäksi alueella pyydetään suurriistaa.
Metsästyslupia edellisvuotta vähemmän
Metsästyslupia hankittiin koko maahan siis yhteensä 54 000 kappaletta, mikä oli kolme tuhatta edellisvuotta vähemmän. Lisäksi alueluvan saaneissa metsästysseurueissa metsästi 27 000 metsästäjää. Suosituimpia maakuntia olivat Lappi, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Pohjanmaa. Karhunmetsästyslupia hankittiin yhteensä valtion alueille 3700 kappaletta, joista 2200 lupaa poronhoitoalueelle. Suurin osa poronhoitoalueen ulkopuolisista karhunmetsästysluvista hankittiin Pohjois-Karjalaan. Viime syksynä Suomessa kaadettiin 232 karhua.
Kalastuslupia lunastettiin 83 000 kappaletta, hieman edellisvuotta enemmän. Suosituinta oli vapakalastus ja suosituimpia alueita retkeilyalueilla etelässä sijaitsevat kohteet Ruunaa ja Niemisjärvet Evolla. Muita suosittuja paikkoja olivat Hossa ja Matildanjärvi. Myös kalastusluvissa on kiintiöt, jotka rajoittavat lupien hankintaa. Esimerkiksi Ylä-Lapin jokikohteilla on tiukat kiintiöt, joista kuitenkin osa jäi viime vuonna lunastamatta.
Lupien kappalemäärä ei kerro suoraan, kuinka monta vuorokautta metsästäjät ja kalastajat viettivät valtion alueilla, sillä lupien kesto vaihtelee. Yhteensä kalastajat ja metsästäjät viettivät valtion alueilla 405 000 päivää, kun mukaan lasketaan eränkävijät, joiden tarvitsee hankkia lupa valtion alueille. Suosituimpia harrastuksia olivat kanalinnustus (99 000 eräpäivää) ja vapakalastus (234 000 eräpäivää).
Lisätietoja:
Ylitarkastaja (metsästys) Ahti Putaala, Metsähallitus, puh. 040 8272574
Ylitarkastaja (kalastus) Mika Laakkonen, Metsähallitus, puh. 040 5897559
etunimi.sukunimi(at)metsa.fi