Metsähallitus on saanut valmiiksi kaksi vuotta kestäneen retkeilyalueiden matkailun ja maankäytön kehittämisprojektin. Suunnitelman laadinta on osa maa- ja metsätalousministeriön Metsähallitukselle asettamia tulostavoitteita.
Ruunaan suunnitelma valmistui viime vuonna ja Lieksan kaupunki on jo aloittanut alueella strategisen yleiskaavan laatimisen. Nyt myös Evon, Kylmäluoman ja Oulujärven suunnitelmat ovat valmistuneet.
– Metsähallituksen yhtenä vastuullisena tavoitteena on luoda hyvinvointia. Teemme sitä muun muassa parantamalla virkistyskäyttäjien palveluja ja mahdollistamalla niihin liittyvää yritystoimintaa valtion mailla eri puolilla Suomea, Metsähallituksen pääjohtaja Juha S Niemelä sanoo.
– Tavoitteenamme on muun muassa parantaa kumppaneidemme mahdollisuuksia kehittää turvallista ja kestävää luonto- ja erämatkailua kohteillamme. Retkeilyalueiden matkailun ja maankäytön yleissuunnitelmat ovat hyvä apu tässä, Niemelä jatkaa.
Matkailun ja maankäytön yleissuunnitelmien tavoitteena oli laatia alueille maankäytön kehittämissuunnitelma ohjaamaan ja tukemaan nimenomaan alueen luontomatkailuelinkeinojen kehittämistä alueiden luonne huomioiden. Suunnitelmissa siis huomioitiin niin luonnon monimuotoisuus, erilaiset harrastusmuodot kuin metsätalouskin.
– Suunnitellut maankäyttövarausten alueet eivät sijoitu Natura-luontotyyppien alueille tai suojelun perusteena olevien lajien esiintymisalueille. Mahdollisessa jatkosuunnittelussa Natura-arvot ja vaikutukset niihin huomioidaan luonnollisesti vielä erikseen, työtä vetänyt kehityspäällikkö Jere Rauhala kertoo.
Suunnitelmassa selvitettiin ja arvioitiin luontomatkailua tukevan palvelurakentamisen sijoittumista alueille pitkällä aikajänteellä ja ne on laadittu tiiviissä vuorovaikutuksessa Metsähallituksen ja alueen toimijoiden kanssa. Uudet maankäyttövaraukset mahdollistavat elinkeinorakenteen ja matkailuliiketoiminnan kehittämisen
-Retkeilyalueiden investoinneissa on aiemmin toimittu valtiolähtöisesti eli Metsähallitus on vastannut niiden rakennuskannasta. Tämä toimintamalli ei ole enää nykypäivää. On tarkoituksenmukaisempaa, että alueille investoivat ne, jotka tekevät siellä yritystoimintaa, Rauhala kertoo.
– Toivommekin, että tavoittaisimme luontomatkailuyrittämisestä kiinnostuneet ja saisimme alueille uutta palvelutarjontaa, Rauhala sanoo. Erilaisille luontomatkailukohteille on nyt kova kysyntä, ja ihmiset haluavat retkillään myös yhä enemmän palveluita.
– Kaikki rakentaminen retkeilyalueilla vaatii vielä asemakaavoituksen, Rauhala jatkaa. Toiminta perustuu nyt ja jatkossa vuokrasopimuksiin, Metsähallitus ei myy retkeilyalueiden maa-alueita.
Mitä tapahtuu seuraavaksi? Kunnat vastaavat Suomessa kaavoituksessa ja retkeilyalueiden kehittäminen etenee siten, että kunnat aloittavat niillä yleiskaavoituksen omien aikataulujensa mukaisesti. Ruunaan osalta kaavoitus on jo käynnissä.
– Evon matkailun ja maankäytön yleissuunnitelma poikkea muista suunnitelmista siinä, että se on Metsähallituksen ja Hämeenlinnan kaupungin yhteinen ja siihen kuuluu myös Hämeenlinnan kaupungin Taruksen alue. Matkailun ja maankäytön yleissuunnitelman laatimisen ollessa jo loppuvaiheessa, Evolle esitettiin perustettavaksi kansallispuistoa. Suunnitelmaa voi hyödyntää myös kansallispuiston selvitystyössä. Kansallispuistojen perustamisvalmisteluista vastaa ympäristöministeriö ja päätökset tekee eduskunta.
Mitä retkeilyalueet ovat
Suomessa on viisi ulkoilulailla perustettua valtion retkeilyaluetta: Evon, Ison-Syötteen, Kylmäluoman, Oulujärven ja Ruunaan retkeilyalueet. Ne ovat Metsähallituksen hallinnassa.
Valtion retkeilyalueet ovat monipuolisia, retkeilyyn ja muuhun luonnon virkistyskäyttöön tarkoitettuja kohteita, joiden pinta-ala on yhteensä noin 242 km². Retkeilyalueilla on merkittyjä kävely- ja hiihtoreittejä, luontopolkuja, telttailualueita ja laavuja. Lähiseudun yrittäjät tarjoavat luontomatkailuun liittyviä palveluita alueilla ja niiden ympäristössä. Matkailun ja maankäytön yleissuunnitelmien tavoitteena on etsiä uusia mahdollisuuksia sekä nykyisille että uusille yrittäjille.
Valtion retkeilyalueiden tarkemmin määritellyissä osissa voidaan harjoittaa rajoitettua metsätaloutta, jossa otetaan huomioon luontoarvot, maisema ja virkistyskäytön tarpeet. Retkeilyalueilla voi yleensä kalastaa ja metsästää. Valtion retkeilyalueet kuuluvat myös Natura 2000 -verkostoon, vaikka ne eivät ole luonnonsuojelualueita.
Napapiirin ja Inarin retkeilyalueet ovat Metsähallituksen perustamia, palveluiltaan edellä mainittuja vastaavia kohteita.
Lisätiedot
- Kehityspäällikkö Jere Rauhala, Metsähallitus Kiinteistökehitys, jere.rauhala@metsa.fi, 0400 825 983
- Johtava asiantuntija, YTM, matkailu, Markku Nissi, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, markku.nissi@fcg.fi, 044 270 0581
- Hämeenlinnan kaupungin osalta median kysymyksiin vastaa Maankäytön suunnittelujohtaja, arkkitehti, Niklas Lähteenmäki, niklas.lahteenmaki@hameenlinna.fi, 03 621 5584
- Viestintäpäällikkö Hanna Kaurala, Metsähallitus, hanna.kaurala@metsa.fi, 040 350 4947
Linkit suunnitelmiin: