Saimaannorpan pesien kartoitus aloitetaan, kun ilmat lämpenevät ja lumipesien katot romahtavat niin, että pesät pystytään havaitsemaan. Aikaisintaan laskemaan lähdetään huhtikuun alussa, ja tänä vuonna näyttääkin siltä, että etenkin virtaisat alueet pitää kartoittaa jo varhain.
Saimaannorppien pesälaskenta on Metsähallituksen organisoimaa toimintaa, jonka tuloksiin perustuu muun muassa vuosittain tehtävä saimaannorpan kanta-arvio.
Laskennat ovat suurtyö, sillä siinä tarkistetaan arviolta 70 prosenttia Saimaan rantaviivasta eli yhteensä noin 11 500 kilometriä. Vuonna 2023 saimaannorpan makuu- ja poikaspesiä löytyi yhteensä 550. Laskentoihin osallistuvat Metsähallituksen lisäksi Itä-Suomen yliopisto, WWF Suomi, Suomen Luonnonsuojeluliitto sekä reilut sata paikallista vapaaehtoista, jotka ovat vastuussa omien alueidensa kartoituksesta.
Laskentaa tehdään hiihtämällä, potku- ja moottorikelkoilla ja heikon jään alueilla kelirikkoaluksilla.
Laskennan aloituksen määrittää luonto
Laskennat alkavat huhtikuussa, mutta Saimaan alueelliset erot kevään etenemisessä ovat suuria. Laskenta voidaan aloittaa, kun lämpenevät kelit ovat romahduttaneet saimaannorppien pesien katot.
Pesiä ei voi varmasti huomata lumikinoksen ulkopuolelta. Norpat käyttävät pesiään mahdollisimman pitkään, koska ne tarjoavat hyvän suojan. Laskenta pyritään tekemään silloin, kun valtaosa pesistä on jo romahtanut.
– Eteläiseltä Saimaalta luonnonkinokset ovat jo pitkälti sulaneet, mutta onneksi apukinoksia saatiin kolattua kattavasti koko Saimaalle ja ne näyttäisivät säilyneen hyvin, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski Metsähallituksesta.
Keskeisellä Saimaalla ja pohjoisosissa myös luonnonkinokset ovat säilyneet paremmin, koska suuri osa sateista on veden sijaan tullut lumena.
Ilmastonmuutoksen myötä talviolosuhteet ovat vaihtelevia ja vaikeasti ennustettavia. Saimaannorpan pesintää turvataan vuosittain kolattavilla apukinoksilla, joita kasattiin tänä vuonna vapaaehtoisten avulla noin 270 kappaletta. Lisäksi osana Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hanketta on asennettu 32 keinopesää, joita kehitetään lumettomien talvien varalle.
Pesälaskennassa etsitään merkkejä saimaannorpan pesinnästä luonnonkinosten lisäksi myös apukinoksista ja keinopesistä. Pesinnän onnistumista voidaan arvioida vasta pesälaskentojen ja pesäpaikkasukellusten jälkeen toukokuussa, kun syntyneiden ja kuolleiden kuuttien määrät varmistuvat.
Kuutin tehtävä on nyt levätä ja vankistua – jäällä makoilevat norpat tarvitsevat rauhaa
Pesien romahdettua norpat siirtyvät makoilemaan jäälle, ja osa aloittaa jo karvanvaihdonkin. Emo on synnyttänyt kuutin helmi-maaliskuussa ja imettää sitä vielä toukokuun puoleen väliin saakka. Emo ja kuutti voivat viettää pitkiäkin aikoja jäällä ja emo voi jättää kuutin yksin saalistusretkiensä ajaksi.
On täysin normaalia, että saimaannorppa tai sen kuutti makoilee samalla paikalla jopa useita tunteja.
– Saimaan jäillä liikkujan tulee edelleen ottaa norpat huomioon ja kiertää luotojen ja saarien rantakinokset kaukaa, Riikka Alakoski korostaa.
Jos epäilee havainneensa norpan hädässä, tilannetta pitää tarkkailla kauempaa kiikareilla ja ilmoittaa asiasta Metsähallituksen norppa-asiantuntijoille numeroon 0206 39 5000. Samaan puhelinnumeroon on ilmoitettava kuolleista saimaannorpista viipymättä ja varmistettava, etteivät aallot vie ruhoa.
Muista havainnoista kuten jäillä makoilevista norpista, voi ilmoittaa Metsähallitukselle sähköpostilla osoitteeseen saimaannorppa(at)metsa.fi. Ilmoitustietoja hyödynnetään saimaannorppien kanta-arvion teossa.
Lisätietoja
Riikka Alakoski, luonnonsuojelun erityisasiantuntija, Metsähallituksen Luontopalvelut, +358 40 5307241, etunimi.sukunimi(at)metsa.fi
Saimaannorppa
Norppatilanne -palvelu: kannan koko, syntyvyys ja kuolleisuus
Yhteinen saimaannorppamme -LIFE