Metsähallituksen Luontopalvelut niittää elokuussa ruovikkoa kymmenellä kohteella rannikolla. John Nurmisen Säätiö on mukana yhteistyössä edistämässä niitetyn ruo’on jatkokäyttöä. Säätiön Rannikkoruokohankkeen tavoitteena on hidastaa Itämeren rehevöitymistä kierrättämällä ruokokasvustoon sitoutuneita ravinteita rantavesistä maalle sekä edistää uusiutuvan ruokomassan kestävää ja monipuolista käyttöä turvetta korvaavana raaka-aineena.
Järviruoko on yleinen, rannoilla ja matalassa vedessä kasvava monivuotinen ruohokasvi. Se muodostaa jopa satojen hehtaarien laajuisia tiheitä kasvustoja, joihin sitoutuu suuri määrä Itämerta rehevöittäviä ravinteita, kuten fosforia, typpeä ja hiiltä. Niittämällä ruovikkoa saadaan rantavesistä poistettua rehevöittäviä ravinteita.
Niitossa ruovikko murskataan, ja paikoin merenrannan läheisyydessä jyrsitään myös järviruo’on juuristoa. Niiton tavoitteena on edistää ruovikoituneiden merenranta-alueiden palautumista merenrantaniityiksi, ja samalla parantaa alueilla viihtyvien lintulajien elinympäristöä.
Useilla Metsähallituksen Luontopalvelujen niittokohteilla on jatkohoitona laidunnus, mikä edistää merenrantaniittyjen palautumista ja ylläpitää niiden säilymistä. Muun muassa punajalkaviklo, mustaviklo, valkoviklo ja tylli tarvitsevat pesimiseen matalakasvuisia merenrantaniittyjä. Niityt toimivat tärkeinä levähdyspaikkoina myös arktisille kahlaajille, kuten suosirreille. Pitkä ruovikko antaa suojaa linnunpoikasia saalistaville pedoille, kuten minkeille.
Ruovikon niittäminen parantaa myös rantojen virkistyskäytön mahdollisuuksia korkeakasvuisten ruovikoiden muututtua aikanaan matalakasvuisiksi merenrantaniityiksi. Metsähallituksen Luontopalvelut niittää elokuussa 2021 ruovikkoa yhteensä noin 80 hehtaaria.
– Merivesi oli Hangon Kobbenilla matalalalla ja niitto onnistuu hyvin, kertoo erikoissuunnittelija Petri Loikkanen Metsähallituksesta. Ruovikkokasat haetaan viimeistään syyskuun loppuun mennessä jatkojalostukseen.
Ruokomassaa hyödynnetään ilmastoystävällisesti
Osalta niitetyistä kohteista kerätään ruokomassa talteen ja niitetty ruoko kuljetetaan jatkojalostukseen. Jatkojalostukseen toimituksesta vastaa John Nurmisen Säätiö. Ruokomassasta voidaan valmistaa esimerkiksi kuiviketta ja kasvualustoja, joihin nykyisin käytetään pääsääntöisesti kasvuturvetta. Uusiutuvalla ruokomassalla voidaan siis korvata runsaasti hiilipäästöjä aiheuttavan turpeen ja uusiutumattomista raaka-aineista valmistetun kivivillan käyttöä.
Luontopalvelujen Hangosta niittämän ruokomassan jatkojalostuksesta vastaa Kiteen Mato ja Multa, joka valmistaa ruovikosta kasvualustoja puutarhojen käyttöön.
Useilla yrityksillä on kiinnostusta ruokomateriaalin hyödyntämiseen ja uudenlaisten tuotteiden kehittämiseen. Hidasteena on kuitenkin ollut ruokomateriaalin epävarma ja vaihteleva saatavuus. John Nurmisen Säätiön Rannikkoruokohankkeessa pyritään vauhdittamaan sekä korjuuyrittäjyyttä että ruokopohjaisten tuotteiden saamista markkinoille. Tavoitteena on rakentaa ruo’olle markkinaehtoinen arvoketju yhdessä alan toimijoiden kanssa.
Lisätietoja:
Niittotyöt: erikoissuunnittelija Petri Loikkanen, Metsähallitus, Luontopalvelut; puh. +358 40 480 2314, petri.loikkanen@metsa.fi (niittotyöt)
Niittojen ympäristövaikutukset ja ekologia: erikoissuunnittelija Tiina Kanerva, Metsähallitus, Luontopalvelut; puh. +358 40 565 6329, tiina.kanerva@metsa.fi
Ruovikon hyötykäyttö ja logistiikka: projektipäällikkö Eeva Tähtikarhu, John Nurmisen Säätiö: puh. +358 50 314 2102, Eeva.tahtikarhu@jnfoundation.fi
Ruovikon käyttö kasvualustana ja turpeen korvaajana: Aimo Turunen, Kiteen Mato ja Multa; puh. 0400 275 928, aimo@matojamulta.com