Metsähallituksen Luontopalvelut on yhdessä saamelaiskäräjien kanssa muodostanut työryhmän, joka tarkastelee Pallas–Yllästunturin kansallispuiston tulevien vuosien suunnitelmia saamelaisten näkökulmasta. Tavoitteena on varmistaa, ettei kansallispuiston tulevaisuuden suunnitelmista aiheudu haittaa alkuperäiskansalle.
Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa on parhaillaan käynnissä hoito- ja käyttösuunnitelman päivitys. Suunnitelma linjaa esimerkiksi, minne Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa rakennetaan jatkossa retkeilyreittejä ja missä puolestaan rajoitetaan liikkumista. Hoito- ja käyttösuunnitelma on voimassa 10–15 vuotta.
Tähän mennessä näkemyksiä kansallispuiston tulevaisuudesta on kerätty sidosryhmätilaisuuksissa, kaikille avoimissa tilaisuuksissa ympäri kansallispuistoa ja nettikyselyllä, johon vastauksia tuli paljon, yhteensä 1100 vastausta.
– Olemme jo nyt hyödyntäneet näkemyksiä esimerkiksi kansallispuistolle tärkeiden arvojen valinnassa. Kerätyt mielipiteet ovat arvokkaita myös suunnittelun seuraavissa vaiheissa, kun määrittelemme kansallispuiston tulevaisuuden tavoitteita ja toimenpiteitä. Nyt perustetun työryhmän avulla haluamme varmistaa, että alueen saamelaiskulttuuri tulee varmasti huomioiduksi uudessa hoito- ja käyttösuunnitelmassa, maankäytön erityisasiantuntija Ilkka Vaara Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo.
– On tärkeää, että Akwé: Kon -työryhmän näkemykset saamelaisten tarpeista alueen käytölle muokataan toimenpiteiksi päivitetyssä hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Tällä turvataan perinteisen tiedon säilymistä, saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso sanoo.
Työryhmän työskentely kestää siihen asti, kun hoito- ja käyttösuunnitelma saadaan valmiiksi. Pallas–Yllästunturin kansallispuiston uusi hoito- ja käyttösuunnitelma valmistuu vuoden 2024 puolella.
Saamelaisten näkemyksiä suunnitteluun tuovan työryhmän puheenjohtajaksi valittiin tällä viikolla Maritta Stoor-Lehtonen.
– Kansallispuiston saamelainen historia on tärkeä tuntea. Ainutlaatuista aluetta pitää suojella ja säilyttää tuleville sukupolville, Stoor-Lehtonen sanoo.
Työryhmä toimii Akwé: Kon -toimintamallin mukaisesti. Akwé: Kon -toimintamalli edistää saamelaisten asemaa: alkuperäiskansa voi osallistua itseään koskevien tai heihin vaikuttavien hankkeiden tai suunnitelmien kaikkiin vaiheisiin. Näin perinteinen tieto, innovaatiot ja käytänteet tulevat osaksi suunnitteluprosessia ja hankkeiden ja suunnitelmien haitalliset vaikutukset alkuperäiskansalle tunnistetaan ja otetaan huomioon päätöksenteossa.
Lisätietoja
- maankäytön erityisasiantuntija Ilkka Vaara, Metsähallituksen Luontopalvelut, p. 040 731 9280
- Akwé: Kon -työryhmän puheenjohtaja Maritta Stoor-Lehtonen, p. 0400 530 087
- Pallas–Yllästunturin kansallispuisto (luontoon.fi)
- Pallas–Yllästunturin kansallispuiston hoidon ja käytön suunnittelu
- Toimintamalli Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksen ja Saamelaiskäräjien välisessä yhteistyössä (julkaisut.metsa.fi)