Onnittelemme Euroopan ainoaa alkuperäiskansaa Saamelaisten kansallispäivänä 6.2. Metsähallitus tekee yhteistyötä saamen kielten ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen edellytysten turvaamiseksi. Tavoitteena on, että saamelaisalueilla voidaan harjoittaa poronhoitoa, metsästystä ja luonnontuotteiden keruuta sekä muita perinteisiä elinkeinoja muiden elinkeinojen rinnalla myös jatkossa.
Metsähallitus toimii saamelaisten kotiseutualueella, joka käsittää Enontekiön, Inarin ja Utsjoen sekä Sodankylästä Lapin paliskunnan alueen. Suomen noin 10 000 saamelaisesta siellä asuu noin 3 500. Suomessa puhutaan saamen kielistä inarin-, koltan- ja pohjoissaamea.
Metsähallituksen hallintaan annettujen luonnonvarojen hoito, käyttö ja suojelu on sovitettava yhteen saamelaisalueella siten, että saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset turvataan.
Saamelaisen kulttuurin tukeminen kuuluu Metsähallituksen toimintaan
Saamenkielisillä on mahdollisuus käyttää äidinkieltään Metsähallituksen ja saamelaisväestön virallisissa kokouksissa. Yhä suurempi osuus Metsähallituksen viestintämateriaalista, opasteista, luvista ja sopimuksista on saatavissa saamen kielillä. Retkeilijän Luontoon.fi – eli Lundui.fi – sivuilla voi lukea kansallispuistojen ja muiden Metsähallituksen retkikohteiden kuvauksia pohjoissaamen, inarinsaamen ja koltansaamen kielillä. Metsähallituksen saamenkielisille Sámi meahcit ja luondu -Facebook-sivuille tuotetaan materiaalia monta kertaa viikossa. Materiaalin tuottavat Metsähallituksen saamenkieliset työntekijät, pääasiassa pohjois- ja inarinsaameksi. Metsähallitus tukee henkilöstönsä saamenkielen opiskelua.
Metsähallitus työskentelee saamelaisen kulttuurin tukemiseksi myös kartoittamalla maastossa historiakohteita ja kunnostamalla kulttuurisesti arvokkaita saamelaistiloja ja poroerotuspaikkoja.
Maankäytöstä neuvotellaan saamelaisten kanssa
Saamelaisten kotiseutualueen kuntiin on uuden metsähallituslain myötä asetettu kuntakohtaiset neuvottelukunnat, joissa käsitellään valtion maa- ja vesialueiden sekä niihin kuuluvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja hoitoa.
Merkittävistä maankäyttöasioista ja metsänkäsittelyperiaatteista neuvotellaan Saamelaiskäräjien ja koltta-alueella Kolttien kyläkokouksen kanssa. Metsähallitus otti maankäytön suunnittelussa ensimmäisenä viranomaisena maailmassa koekäyttöön alkuperäiskansojen perinteistä tietoa koskevan Akwé: Kon -ohjeistuksen vuonna 2010. Nykyään menettely on käytössä kaikkialla saamelaisalueella Metsähallituksen ja saamelaisten yhteistyön välineenä.
Saamelaisten kotiseutualueesta 84 % on erämaa-alueita, kansallispuistoja, luonnonsuojelualuetta ja luontaistalousaluetta joilla ei harjoiteta metsätaloutta. Loput alueesta ovat monikäyttömetsää, joista metsätalouden ulkopuolelle on rajattu puolet.
Metsätalouden piirissä olevilla alueilla (7% saamelaisalueesta) hakkuita tehdään harvennuksina, peitteisyyttä ylläpitävinä hakkuina ja uudistaen siemenpuiden avulla. Avohakkuut saamelaisalueella on lopetettu jo 25 vuotta sitten. Suunnittelussa huomioidaan porojen tärkeimmät laidunalueet ja porotalouden vuotuiskierto. Metsätalouden ja porotalouden yhteensovittaminen on sovittu Paliskuntain yhdistyksen kanssa. Lisäksi saamelaispaliskuntien kanssa on sovittu tärkeimpien laidunalueiden säilyttämisestä 20 vuoden ajan metsätaloustoimien ulkopuolella. Paliskuntakohtaisissa neuvotteluissa käydään läpi alueen hakkuita ja muita metsänhoidollisia toimia sekä sovitaan, miten tehdään yhteistyötä porotaloudelle tärkeissä kohteissa. Tavoite on kehittää yhdessä metsänhoitotapoja, joilla porotalouden tarpeet otetaan huomioon.
Tutustu saamelaiseen kulttuuriin kansallispäiväviikolla
Saamelaiseen kulttuuriin voi tutustua esimerkiksi Inarin Siidassa, jossa saman katon alla toimivat Saamelaismuseo sekä Metsähallituksen luontokeskus. Siidassa palvellaan myös saamen kielillä.
Kansallispäiväviikon aikana saamelaiskulttuurin voi tutustua myös Rovaniemellä Tiedekeskus Pilkkeessä, jossa näytetään saamenkielisten lasten tekemiä lyhytelokuvia. Torstaina 8.2 järjestetään päiväkotilapsille Made In Metsä -työpaja pohjoissaameksi.
Saamelaisten kansallispäivän juuret juontavat 6. helmikuuta 1917 Trondheimissa pidettyyn ensimmäiseen saamelaiskokoukseen, jolloin saamelaiset aloittivat valtionrajat ylittävän keskinäisen yhteistyön.
Lisätietoja:
Saamenkielinen tiedottaja Pentti Pieski, Metsähallitus, puh. 040 769 6109, pentti,pieski(at)metsa.fi
Lue lisää:
Metsähallituksen ja saamelaisten yhteistyöstä metsa.fi-lehdestä: http://bit.ly/2E73Vay
Metsähallituksen verkkosivut pohjoissaameksi: https://www.metsa.fi/web/se
Retkeilijän Luontoon.fi-verkkopalvelu saamen kielillä
o pohjoissaameksi (www.lundui.fi)
o inarinsaameksi (www.aanaar.lundui.fi)
o tietoa koltansaameksi (www.lundui.fi/se/saamkiolle)
Metsähallitus saameksi Facebookissa: https://www.facebook.com/samimeahcit/