Metsähallituksen toimintaa saamelaisten kotiseutualueella vuosina 2022–2027 ohjaava luonnonvarasuunnitelma on valmistunut. Suunnitelman tarkoituksena on sovittaa yhteen alueen keskeiset maankäyttömuodot niin, että saamelaisen kulttuurin harjoittamisen edellytykset pysyvät turvattuna.
Luonnonvarasuunnitelma kattaa valtion maa- ja vesialueet Enontekiöllä, Utsjoella ja Inarissa sekä Lapin paliskunnan alueen Sodankylässä. Suunnittelualue kattaa 91 % koko alueen pinta-alasta, mikä tarkoittaa kaikkiaan noin 2,9 miljoonaa hehtaaria.
Suunnitelma mitoittaa ja ohjaa Metsähallitusta alueen luonnonvarojen käytössä. Suunnitteluun on osallistunut laaja joukko saamelaisten kotiseutualueen asukkaita ja Metsähallituksen sidosryhmiä sekä Saamelaiskäräjät ja Kolttien kyläkokous.
Nyt valmistunut suunnitelma korvaa vuosille 2012–2021 laaditun Ylä-Lapin luonnonvarasuunnitelman. Merkittävä ero edelliseen suunnitelmaan nähden on suunnittelualueen rajaus: uusi suunnitelma käsittää koko saamelaisten kotiseutualueen ja mukana on myös Lapin paliskunnan alue Sodankylän pohjoisosassa.
Linjauksia yhteissuunnittelun keinoin
Tärkeä yhteissuunnittelun menetelmä projektissa oli alueen keskeisistä sidosryhmistä koostuva yhteistyöryhmä, joka aloitti työnsä syksyllä 2020. Yhteistyöryhmän tehtävänä oli löytää kestäviä ratkaisuja, jotka yhteensovittavat alueen lukuisia käyttötarpeita, kuten poronhoitoa, luonnonsuojelua, metsätaloutta, erätaloutta sekä virkistyskäyttöä ja luontomatkailua.
Yhteissuunnittelussa keskeisiksi teemoiksi nousivat mm. lupametsästyksen sosiaalinen kestävyys, maastoliikenne, erävalvonta, tuulivoimaan ja malminetsintään liittyvät kysymykset, matkailun toimintaedellytysten turvaaminen, perinteisten elinkeinojen ja muun maankäytön yhteensovittaminen, metsätalouden jatkuvuus ja huoltovarmuus sekä alkuperäiskansan ja muiden paikallisten ihmisten oikeuksien turvaaminen. Näitä asioita edistämään laadittiin 94 erillistä toimenpidettä sisältävä toimintaohjelma.
”Osallistuminen oli mielenkiintoista ja rakentavassa hengessä käytyä, vaikka jäsenillä olikin erilaisia intressejä. Lopputuloksena on minusta hyvä kompromissi ja mikä tärkeintä: on olo, että on tullut kuulluksi”, kuvailee Enontekiön kunnan edustaja Birgitta Eira yhteistyöryhmän työskentelyä.
Yhteistyöryhmän rinnalla suunnittelun ajan toimi Saamelaiskäräjien nimeämä Akwè: Kon -työryhmä, jonka tavoitteena oli varmistaa, että saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytykset otetaan mahdollisimman hyvin suunnitelmassa huomioon. Akwè: Kon -toimintamalli on uudistettu ja sitä päästiin toteuttamaan luonnonvarasuunnittelussa ensi kertaa.
”Työryhmän työskentely oli mielekästä, koska koko saamelaisten kotiseutualue kuului luonnonvarasuunnitelmaan. Erityisesti siinä tapauksessa, ettei suunnitelmakaudella tule suurempia yllätyksiä, olen varovaisen toiveikas, että pääosa suunnitelman sisältämistä toimenpiteistä ottaa saamelaiskulttuurin harjoittamisen huomioon, sanoo Akwè: Kon -työryhmän puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.
Aktiivista yhteistyötä ja vuoropuhelua jatkossakin
Metsähallituksen hallituksen tehtäväksi on metsähallituslaissa ja -asetuksessa säädetty luonnonvarasuunnitelmien hyväksyminen. Hallitus osallistuikin työhön aktiivisesti koko puolitoistavuotisen projektin ajan. Hallitus on nostanut esiin erityisesti huoltovarmuuteen, metsästyksen sosiaaliseen kestävyyteen sekä alkuperäiskansojen oikeuksiin ja paikallisten asukkaiden tyytyväisyyteen liittyviä kysymyksiä.
Hallitus kannustaa Metsähallitusta aktiiviseen keskusteluun sidosryhmien ja neuvottelukuntien kanssa myös suunnitteluprosessien välissä. ”Yhteensovittaminen on Metsähallituksen strategian ytimessä: luonnonvarasuunnittelu on strategiaa ja vastuullisuusohjelmaa toimeenpaneva merkittävä työkalu”, korostaa Metsähallituksen hallituksen puheenjohtaja Timo Laitinen.
Lisätietoa:
Projektipäällikkö Olli Lipponen, p. 0206396520, olli.lipponen@metsa.fi
Ohjausryhmän puheenjohtaja Pirjo Seurujärvi, p. 0206397704, pirjo.seurujarvi@metsa.fi
Valmiiseen suunnitelmaan voi tutustua alkuvuodesta osoitteessa: www.metsa.fi/saame-lvs