Metsähallituksen vetämän Biodiversea LIFE-IP -hankkeen vieraspetopyynnit ovat laajentuneet keväällä 2023 koko Suomen rannikolle. Pyyntialuekokonaisuuksia on yhteensä kahdeksan. Ne alkavat Vironlahdelta jatkuen aina Kemiin saakka. Vuonna 2022 vieraspetoja pyydettiin yli tuhannella saarella, lintujen parhaimmilla pesintäalueilla. Yhteensä lähes 300 minkkiä ja supikoiraa poistettiin koirien ja loukkujen avulla. Minkki ja supikoira ovat uhkana saaristossa pesivälle linnustolle ja sen monimuotoisuudelle.
Moni toimija on pyytänyt saaristoalueilla minkkejä ja supikoiria jo useamman vuoden ajan. Metsähallitus kerää linnustollisesti tärkeiden alueiden pyyntiponnistusten tulokset yhteen. Jokaiselle pyyntialueelle on tehty suunnitelma, jossa tärkeimmät vieraspedoista vapaat vyöhykkeet on määritelty. Pyyntien ja saaristolintulaskentojen tulosten tarkastelu useamman vuoden aikajaksolla mahdollistaa pyynnin hyötyjen analysoinnin ja ohjaamisen vielä entistä vaikuttavammin.
– On vahvaa näyttöä sille, että monen saaristolintulajin poikastuotto paranee ja parimäärät kasvavat, kun saaristoalue pidetään pesimäkauden ajan minkeistä ja supikoirista vapaana useiden vuosien ajan, toteaa luonnonsuojelun erityisasiantuntija Roland Vösa Metsähallituksen Luontopalveluista.
Hoitoalueiden verkostot levittäytyvät Saaristomerellä ja Uudenmaan rannikolla
Metsähallitus tekee yhteistyötä Saaristoluonnon hoito- ja suojeluyhdistyksen (SLHSY) ja Luonnon- ja riistanhoitosäätiön (LRS) kanssa. Molemmat toteuttavat Metsähallituksen koordinoimia vieraspetopyyntejä ja koordinoivat omia vieraspetohankkeitaan. Saaristomerellä SLHSY:n hoitoalueet alueet kattavat jo useita tuhansia hehtaareja saaristoa.
– Parin viime vuoden aikana on pystytty poistamaan supikoira kokonaan useammalta saaristoalueelta. Kentältä on havaintoja ainakin pilkkasiiven vahvasta lisääntymisestä supikoirapoiston jälkeen, sanoo SLHSY:n toiminnanohjaaja Tommy Arfman.
LRS on tehnyt hartiavoimin työtä kasatessaan hoitoalueverkostoaan, joka ulottuu Hangon kärjestä aina Sipooseen saakka.
– Pyyntityö mantereen läheisyydessä alkaa joka kevät aina uudelleen. Tästä huolimatta pesimäkausi voi olla vieraspedoista vapaa, jos pyyntityö hoidetaan oikeaan aikaan keväällä osaavilla koirilla, kertoo LRS:n toimitusjohtaja Kim Jaatinen.
Saariston alueelliset erityispiirteet vaikuttavat pyyntityön toteutukseen
Varsinkin Kemin korkeudella ja toisinaan Itäisellä Suomenlahdella talvi viipyy pitkään ja saattaa jopa estää tärkeimmän, maalis-huhtikuulle sijoittuvan pyynnin. Myös maasto voi vaikuttaa pyyntiin merkittävästi ja erityisesti Pohjanlahden rannikolla kivikkoiset saaret tarjoavat minkille ja toisinaan supikoirallekin piilopaikkoja. Aktiivinen koirilla tapahtuva pyynti menettää tällöin tehoaan. Myös rantautuminen saariin on näillä seuduilla huomattavasti työläämpää kuin vaikkapa syvien rantojen Saaristomerellä.
– LIFE-hankkeen myötä toiminnasta saadaan parempi kuva eri saaristoalueilta. Tämä auttaa Metsähallitusta huomioimaan pyynnin haasteet aluekohtaisesti ja tukemaan yhteistyökumppaneita pyyntiponnistuksissa, kertoo luonnonsuojelupäällikkö Pekka Heikkilä Metsähallituksesta.
Saukko runsastuu ulkosaaristossa
Järjestelmällinen pyyntityö tuottaa myös arvokasta havaintotietoa saaristoluonnosta. Erityisesti aktiivinen koiran avulla tehtävä pyynti tuottaa varmoja havaintoja. Pyyntien yhteydessä todettu saukkojen voimakas levittäytyminen uloimpaan saaristoon on mielenkiintoinen ilmiö, joka on voimistunut viimeisen kolmen vuoden aikana. Toistaiseksi ei vielä tiedetä saukkojen runsastumisen vaikutuksia esimerkiksi minkkikantaan. Kun pyyntitulokset saadaan tarkkaan kartalle, on olemassa aiempaa kattavampi aineisto, josta voidaan tehdä päätelmiä eri maapetojen esiintymisestä saaristoalueilla. Tieto on arvokasta, kun mietitään, mitkä tekijät vaikuttavat saaristolinnuston pesimämenestykseen eri alueilla.
Lisätietoja
Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Roland Vösa, Metsähallitus, Luontopalvelut: 040 627 7017, roland.vosa@metsa.fi
Luonnonsuojelupäällikkö Pekka Heikkilä, Metsähallitus, Luontopalvelut: 040 831 2874, pekka.heikkila@metsa.fi
Toiminnanjohtaja Tommy Arfman, Saaristoluonnon hoito- ja suojeluyhdistys: 040 589 1799, slhsy19@gmail.com
Toimitusjohtaja Kim Jaatinen, Luonnon- ja riistanhoitosäätiö: 040 712 1999, kim@luontojariista.fi
