Julkaistu 17.5.2024

Sadan hehtaarin verran liekkejä ja kuumuutta luonnon hyväksi – Metsähallituksen ennallistamispoltot ovat tarkkaan suunniteltua luonnonhoitoa

Ennallistamispoltot ovat Metsähallituksen Luontopalveluille tärkeä luonnonhoidon työkalu. Vuonna 2024 eri puolilla Suomen luonnonsuojelualueita tehdään arviolta yhteensä sadan hehtaarin edestä ennallistamispolttoja. Työ vaatii tarkkaa suunnittelua, ja toteutuneet palohehtaarit säätelee loppujen lopuksi sää. 

Nuori mäntymetsä palaa ja ilmassa on paljon savua.
Komion ennallistamispoltto. Kuva: Tuomas Haapalehto / Metsähallitus.

Loppukevät ja alkukesä ovat ennallistamispolttojen aikaa. Silloin maaston aluskasvillisuus ei ole vielä kovin rehevää eikä yökosteus ole yhtä voimakasta kuin myöhemmin kesällä. Maaston tulee olla riittävän kuivaa, jotta poltto onnistuu ja metsän maakerros palaa tarpeeksi syvältä.

Metsähallituksen Luontopalvelut ennallistamispolttaa tänä vuonna metsää noin sadan hehtaarin verran kahdellatoista kohteella eri puolilla Suomea. Ohjelmassa on myös perinteinen kaskenpoltto Telkkämäen perinnetilalla.

Polttoalueet ovat erisuuruisia, Etelä-Suomessa keskimäärin kolmesta viiteen hehtaaria ja Pohjois-Suomessa kymmenestä kahteenkymmeneen hehtaaria.  Kohteet on kerrottu tarkemmin tiedotteen lopussa.

Ennallistamispolttoja edeltää tarkka suunnittelu, jossa otetaan huomioon maasto ja lajisto.
–    Poltettavan alueen on hyvä rajautua luonnollisiin paloesteisiin eli vesistöihin tai suohon ja sen läheisyydessä tulee olla vettä sammutusta varten. Poltto toteutetaan vain, jos sää on tarpeeksi kuiva, tuulen suunta on sopiva eikä tuuli ole liian voimakas, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Anni Koskela Metsähallituksen Luontopalveluista

Polttoalueen ympärille tehdään tarpeen mukaan palokuja eli paljastetaan kivennäismaata, jotta palo ei leviä maata pitkin. Polttokohteet ovat erilaisia, ja joskus kohteelle tehdään palokäytävä, mikä tarkoittaa puiden kaatamista poltettavan alueen ympäriltä 15–20 metrin leveydeltä. Tämä estää tulen leviämisen latvapalona.

Polton aikana tulen etenemistä jarrutetaan tarvittaessa ruiskuttamalla vettä sammutusletkuilla. Paloaluetta myös vartioidaan polton jälkeen niin pitkään, että palopesäkkeitä ei enää ole.

Lieskat ja kuumuus vaurioittavat, mutta tuovat paljon uutta elämää

Ennallistamispolton suunnitteluun kuuluu myös mahdollisten lajistolle koituvien riskien huomiointi. Päätökset ennallistamispoltoista tehdään hyötyjen ja haittojen arvioinnin jälkeen. Ennallistamispolttojen hyödyt luonnolle ovat suuremmat kuin niiden haitat.

Polttoalue tarkistetaan kävelemällä yleensä koiran kanssa ennen polttoa. Tällä tavoin varmistetaan, ettei alueella ole esimerkiksi kanalintujen pesiä. Jos pesä löytyy, kyseinen alue rajataan polton ulkopuolelle.
–    Kuumuus ja liekit vievät metsänpohjan hyönteiset mennessään, mutta polttomaaston lähialueilta tulee melko nopeasti uusia lajeja tilalle. Lintujen pesiä poltoissa saattaa vaurioitua, mutta alkukesästä monet linnut ennättävät aloittaa uuden pesinnän, Anni Koskela kertoo.

Ennallistamispolttojen tarkoitus on monipuolistaa metsiä elinympäristöinä. Poltot lisäävät palaneen ja lahoavan puun määrää sekä monipuolistavat puuston ikärakennetta ja lajistoa.

Polttoja tehdään usein alueilla, jotka ovat ennen olleet talousmetsäkäytössä. Tällöin puusto on usein melko tasaikäistä ja vähälajista. Osa tämän vuoden ennallistamispolttokohteista on ollut talousmetsäkäytössä, ja alueilla on nuorehkoa kasvatusmännikköä. Tällainen kohde on esimerkiksi Nuuksio, jossa ennallistetaan polttamalla viisi hehtaaria.

Ennallistamispolton myötä entinen talousmetsä voi muuttua osalle vanhan metsän lajeista soveltuvaksi elinympäristöksi. Suomessa elää joukko lajeja, joiden ensisijainen elinympäristö ovat vanhat metsät, mutta lajit ovat sopeutuneet hyödyntämään myös metsäpalojen lahopuita.

Luontopalveluiden tuoreet seurannat ennallistamispolttojen vaikutuksista kertovat, että poltoista hyötyvät erityisesti hyönteiset. Vuonna 2023 päättyneen Beetles Life -hankkeen ennallistamispolttokohteilla tehdyissä hyönteispyynneissä on havaittu selkeästi, kuinka alueille saapui polton jälkeen peräti satoja sellaisia hyönteislajeja, joilla ei ole ollut mahdollisuuksia elää alueilla ennen polttoa. Hyönteisten lisäksi polttoalueille ilmaantuu sieniä, jäkäliä, sammalia sekä lintuja ruokailemaan ja pesimään.

Polttojen päivät ovat pitkiä ja ikimuistoisia

Ennallistamispolttojen järjestäminen vaatii paljon ammattitaitoa ja osaamista. Metsähallituksessa kokemus ennallistamispoltoista on pitkä, sillä ensimmäiset poltot järjestettiin jo 1980-luvulla. Luontopalvelut onkin Suomen kokeneimpia ennallistamispolttajia.

Metsähallituksen Luontopalvelut ennallistaa tänä vuonna polttamalla noin sata hehtaaria luonnonsuojelualueilla. Luonnon kannalta tarve olisi suuremmalle alalle.
–    Helmi-elinympäristöohjelmassa meille asetettu hehtaaritavoite vaatisi, että ennallistamispoltamme vuodessa jopa 200 hehtaaria. Siihen ei nykyisillä resursseilla ole mahdollisuutta yltää. Sata hehtaariakin on tiukassa, mutta tehtävissä, jos pitkät kuivat kaudet mahdollistavat useamman polton tekemisen peräkkäin, summaa Anni Koskela.

Polttojen onnistuminen riippuu monesta tekijästä, kuten tuulen voimakkuudesta, suunnasta ja maan kosteudesta. Polttopäivänä polttaminen alkaa yleensä puoliltapäivin. Päivät ennallistamispolttokohteilla ovat pitkiä, sillä palon vartiointi ja jälkiseuranta työllistävät paljon.

Kun liekit ovat päässeet valloilleen, tunnelma ennallistamispoltossa on ainutlaatuinen.
–    Kun kaistale metsää on sytytetty palamaan ja palo etenee hallitusti, tunnelma metsässä on rauhallinen, jopa harras. Savun ja ritinän läpi metsä näyttää unenomaiselta. Onnistuneen polton jälkeen on hyvä mieli: polton ansiosta metsä palaa uudistuneena ja monimuotoisempana ja tarjoaa elinympäristön aikaisempaa useammalle lajille, Anni Koskela kertoo.

Poltot alkavat toukokuussa (säävaraus, poltot voivat toteutua lyhyelläkin varoitusajalla):

Lisätietoja ennallistamispoltoista ja polttokohteista

Takaisin tiedotelistaukseen